Viikon treenejä kuvina

On tullu otettu viikolla treeneistä kuvia, mutta en oo vaan ehtiny päivitellä niitä blogiin. Nyt tuleekin sitten kerralla paljon! ;)

Kuntosalilla silmät tapittaa!

Sitten monena päivänä on yritetty ystäväni Maijan kanssa yhdessä lenkille, nyt päästiin, vaikka meinas vähän vastustaa. Ilmatieteenlaitos antoi myrskyvaroituksen ja kehoituksen pysyä sisätiloissa torstaina. Me mietittiin hetken aikaa, että mitäs nyt tehdään. Satoi, mutta ei tuullu yhtään. Päätettiin lähteä ja heti, kun alkaisi tuulemaan vähänkin, niin samantien pois. Välillä satoi kovempaa, välillä hiljempaa ja välillä jossain kaukana jyrähti ukkonen. Melkein kaksi tuntia pyöräiltiin, eikä myrskyä tullu. :) Muunlaisia sähköiskuja kyllä oli tarjolla.. Alla olevan kuvan sähkölinjan ensimmäisten johtojen alta kun ajaa, niin perse pitää nostaa penkistä ylös, ja vaihteisiin ja jarruihin ei kannata koskea, muuten tulee sähköisku. Heh.. :D Maijan perässä sitten joka kerta oikeaoppisesti, ja niin vältin sähkärit.

Kuralla vuorattu lenkkeilijä.

Juoksemassakin kävin kymmenen kilsaa. Viimeiset kolme kilsaa tuntui polven takana, mutta kipu ei pahentunu tuolla matkalla. Parin kilometrin välein mulla ja pojalla oli juomatauko. Tyttöjen kanssa ollaan tehty pitempää lenkkiä, ja pullo on silloin mukaan jopparilla. Pojan kanssa lyhyemmillä lenkeillä ei oo tarvinnu, mutta nyt kun oli oikeasti kuuma, niin piti ottaa. Jopparia ei hänen pyörässä oo, joten keksittiin laittaa se mun juoksukisan arvonnasta keväällä voittamani pyöräilylaukku pyörään kiinni. Se oli loistava!! :D

Pahin treeni tällä viikolla on ollu tämänpäiväinen uinti hallissa. Eksyin Jaanan kanssa hallille yhtäaikaa, ja Laura oli hänelle vetämässä treeniä. Mä pöljä lupauduin samaan treeniin ja mä olin niin kusessa. 45 minuuttia, ja mun jalat oli niin hapoilla altaasta noustessa, olin kerran lyöny homman jo läskiksi, kerran meinas melkein itku tulla.. :D Mutta tulihan ainakin vetoja, mitä ei oo tullu tehtyä 1,5 kuukauteen. Täyty pysyä muutaman kerran satasen verran nuoren uimaritytön peesissä. Se lähti todellakin niin kuin hauki rannasta, eikä mulla ollu mitään saumoja hänen kakkosvauhtiinsa. En pysyny ees ykkösessä peesissä. Se tunne, kun teet kaikkes, mutta jalat on hapoilla, käsistä ei saa yhtään enempää irti ja siihen toinen kommentoi, että et yrittäny kaikkeas ja ei muuta kuin uusiksi. Harmi, kun ei ollu sykemittaria, olis ollu kiva kattoo käyriä. :D

Mutta sellanen yks ikävä juttu.. Mun uinti kuulemma näyttää paljon huonommalta nyt kuin viime talvena. En pysyny pinnalla, kädet meni miten meni jne. Ei ihme, jos keskiviikkonakin tuntui huonolta.

Kun on ihanat työkaverit, ja silmä välttää, niin pyörästä voi tulla uusi! Liikkuva toimisto. :D