Sunnuntai alkoi sumussa

Eilen oli viime viikon pitemmän maastopyörälenkin aika. Syksyn sateiden myötä alkaa olla metsässä jo liukasta, kun kivet, kalliot ja juuret ovat märkiä. Silti on vielä pakko päästä mettähän, siinä on sitä jotain! Vähän kyllä mietitytti hirvestysaika, joten Sannakin heitti vielä mustan takin päälle heijastusliivin. Mä kyllä ehdin miettimään senkin, että jos meitä joku ampuisi, niin olisko se varma kuolema? Voisko siitä vielä selvitä hengissä? ;)

Oltiin ihan uusilla poluilla, ja osaksi olivatkin aika teknistä kivineen ja juurineen. Varsinkin nyt niiden märkyyden ja liukkauden takia, kesällä olis mukavampi. Mutta noista huolimatta oli oikein onnistunu pyöräily, ja kyllä sitä vaan mettässä tulee lämmin. Ihan liikaa puin päälle, sekä liivi että paksut hanskat oli riisuttava kesken lenkin.

Ikinä ei tiedä mitä vastaan tulee! ;)

Ajokuvat ovat parhailta paikoilta, mutta tällästä risua ja kiviä oli myös..

Tänään kävin pitkästä aikaa Maijan-valkun kanssa salilla kattoos miltä tekniikat näyttää. Muutamia muutoksia ja painojen lisäyksiä, ja se oli siinä! :) Uudella innolla taas eteenpäin. Oli yks muttakin mukana, nimittäin tuo mun liikkuvuus. Mitenköhän sais sen venyttelyn otettua kuvioihin joka toinen päivä..? Nyt on jotain pakko tehdä!

Soutaa huopaa alkuverrana.