Kynnyssykkeitä

Sain 6x1000m juoksutestin tulokset. Ihan ei ollu sellaiset tulokset, mitä odotin. Maksimisykkeen olin tosin saanu ylös, kuten ennemmin jo kerroinkin ja laktaatitkin oli hienot 11.4. Tosin yleensä kestävyyslajeja pitkään harrastaneella ne ei edes nouse ylös, vaan pikamatkojen taitajilla vaan (jopa 15-20). On ehkä vielä kehitettävää tuossa kestävyydessä.. ;) Kolme vuotta sitten ne oli muuten 11.2 lähes samanlaisessa 5x1000m testissä.

Pelkän testin mukaan aerobinen kynnys mulla olisi 172 ja anaerobinen 185. Epäilen niitä liian korkeiksi.

Testissä olleet surkeet vauhdit, alussa luonnotonta juoksua.

Juttelin tuloksista testaajan kanssa, joka oli jo testiraporttiin laittanut, että jännitys on luultavasti sykkeisiin vaikuttanut ja sitä myötä nostanut kynnyksiä, varsinkin aerobiseen. Voisin halutessani kotioloissa juosta 2, 3, 4 tonnin vauhdeilla ja katsomalla mitä syke on. Tekis mieli lähteä heti tänään testaamaan. ;) Veikkaus olisi 145, 155 ja 165.

Oli myös puhetta mun keskisykkeistä, mitä ne on ollu eri matkoilla:
Maraton vuonna 2011. Vauhti 6:23 min/km, keskisyke 166.
Puolimaraton vuonna 2012. Vauhti 5:27min/km, keskisyke 175. Puolikkaiden keskisykkeet ovat olleet 175-178.
Kymppi vuonna 2013. Vauhti 5:20min/km, keskisyke 180. (1,5km uinnin ja 40km pyörän jälkeen.)
6km vuonna 2013. Vauhti 4:53min/km, keskisyke 179.

Näiden faktojen ja testitulosten perusteella (laktaatti 1,4 sykkeellä 171, ja vain vähän päälle 2 sykkeellä 181) testaaja olisi valmis nostamaan muutamalla pykälällä mun nykyisiä kynnyssykkeitä. Kynnyssykkeet tosin vaihtelee, eikä ne ole joka päivä tarkalleen samat lukemat. Mutta voisi siis aatella, että aerobinen kynnys mulla olisi 162-164 ja anaerobinen 182. Jos mun on pitäny juosta aerobisella kynnyksellä, niin 160-162 se on aina lenkillä ollu, mutta anakynnyksellä juokseminen on aina ollu hankalampaa, ja sykkeen saan sinne 178, mutta sitä korkeammalla sykettä on vaikea pitää. Mutta ehkä sekin on tosiaan päivästä kiinni. :)

Tuntemukset on tällaisissa jutuissa tosi tärkeitä ja niitä pitää kuunnella. Kun juoksee paljon, niin aika hyvä mutu-tuntuma näistäkin asioista tulee. Aerobinen kynnyshän on siis se, joka jakaa peruskestävyys- ja vauhtikestävyysalueet. Peruskestävyysalueella on neljän P:n sääntö: Pitää pystyä puhumaan puuskuttamatta eli PPPP. Anaerobinen kynnys puolestaan on vauhtikestävyys- ja maksimikestävyysalueiden jakaja. Maitohappoa erittyy niin runsaasti maksimikestävyydessä, että elimistö ei ehdi sitä poistamaan ja lihakset väsyy.

Tänään uimassa uuden ohjelman kera!

Mulla tulee nykyään aina uinnin jälken pää kipeäksi, ja yritän ottaa vesipullon altaan viereen mukaan. Välillä sen unohdan, mutta tänään taas onneksi muistin. Kaikkialle muualle muistan pullon, mutta en uimaan.