Rentoutumassa Kolilla.

Sain reilu kuukausi sitten kutsun koko viikonlopun kestäville treffeille muutaman bloggaajan kanssa. Viisi ihanaa naista tapaisi Kolin maisemissa. Kaksi heistä tunsin ennestään hyvin, kahteen saisin tutustua paremmin ja yksi viidestä olin siis mie (kuten tuolla Pohjois-Karjalas sanotaan, mä oon oikeasti mä), eikä itteäänkään varmaan tunne koskaan läpikotaisin. :D Mukana siis Jaana, Hanne, Hansu ja Punatulkku.

Kun bloggaajat treffaa, niin vähän väliä on jollakin kamera kädessä. Ei tarvi selitellä ja häpeillä pyytää ottaa itestä kuvaa. :D Tosin mun treenikaverit kotipuolessa on siihen tottunu, ja myös yhteiskuviin. ;) Eikä kuulemma erikseen tarvi aina kysellä, että saako kuvan laittaa blogiin. :D

Matkalla kohti määränpäätä.

Muut oli jo ehtineet Kolille, ku mä vasta illalla saavuin noin 600 ajokilometrin jälkeen. Tampereen työreissu toi vähän lisäkilometrejä.

Perjantai meni majoittuessa, syödessä ja juodessa. Lauantain ohjelma kiepsautettiin päälaelleen ja mentiin heti aamupäivästä rentoutumaan kylpylään. Mikä olikin loistava valinta, niin saatiin olla kaikessa rauhassa.. Ihan tavallisesta kylpylästä ei ollu kyse, vaan mukaan sai hoitopussukan, joka siivitti haluamaansa hoitoon. Vaihtoehtoina oli rentouttavaa, palauttavaa, virkistävää jne. Elämyssuihku valoineen, äänineen ja kuumine ja kylmine vesineen oli paras. :D Suosittelen elämyssuihkuista Karibian myrskyä!

Maha täynnä hyvää ruokaa lähettiin valloittamaan Ukko-Kolia, Akka-Kolia ja Paha-Kolia. Järjettömän upeet näköalat Pieliselle! Tuolla metsässä ja vaaroilla olis viihtyny vaikka kuinka pitkään!

Ukko-Koli huiputettu!

Päätön nainen!

Ja aika päätöntä menoa.

Sosiaalista mediaa unohtamatta.. ;)

Täällä vois mennä naimisiin! Joku muu, mä oon jo.

No ettei kaikki olis niin upeeta ja mahtavaa, niin päätin mökille päästyämme lähteä tankkaamaan autoa. Naftaa oli vähän, enkä halunnu sunnuntaina jäädä tien poskeen, ku tankki olis tyhjä. ;) 16 kilsaa oli mökiltä Nesteelle, tankki täyteen, piipahdus sisällä kaupassa ja takaisin mökille. 50 metrin ajon jälkeen tajusin jonkun olevan vialla ja totesin renkaan todellakin olevan puhki. Lauantai-ilta ja ilman vararengasta --> pulassa!!!

Huoltamopalveluja ei kyseisellä Nesteellä ollu. Onneksi pelastavat enkelit eli kylänmiehet saapuivat apuun. Totesivat, että niin iso halkeama renkaassa, ettei paikkausvaahdosta oo hyötyä. Aattelin, etten pääse sunnuntaina kotiin. Muutamien puheluiden ja odottamisen jälkeen sain auton alle vararenkaan ja lupauksen saada seuraavana päivänä vanteen päälle toisen kumin. 1,5h jälkeen vaihdettiin numerot, vanne lähti miesten matkaan ja ite takas mökille. Tästä vois kirjoittaa oma bloggauksen kaikista saunakalja ja -vihta lupauksista Nesteellä juotuihin kossupaukkuihin, mutta skippaan epäolennaisena asiana. :D

Onneksi emme siirtäneet pöytävarausta, niin ehdin hyvin vaihtaa märät vaatteet kuiviin ja lämpöisiin sekä referoida(?) naisille tapahtumat. Ettei vaan laihtumaan pääse, niin ruokaa oli saatava! ;)

Terveellistä ja epäterveellistä

Sunnuntaiaamusta heitin pienen pyörälenkin, jonka jälkeen saikin jo valmistautua kotimatkalle. Mutta ennen kotimatkaa sain yksityisteatteriesityksen! Aihetta en paljasta, mutta arvata saattaa. :D En oo koskaan ollu kattomassa noin omaperäistä ja lyhyttä esitystä syysteatterissa! :D Tää oli kyllä viikonlopun loppuhuipennus!

Kaikki erikseen lavalla.

Kaikki yhes koos ja loppukumarrukset!

Pielisen rannalla.

Kävin vielä autoni kanssa yhden mua auttaneen miehen luona, joka oli löytäny mulle renkaan ja ystävällisesti sen vielä alle vaihtoi. Kotimatka sai alkaa!

Kiitos naurua täynnä olevasta rentouttavasta viikonlopusta Jaana, Hanne, Hansu ja Punatulkku! Kiitos myös Timolle, Tarmolle ja Manulle avusta, ettei mun viikonloppuloma menny pilalle! ;) Taisin kuitenkin vilustua, kun vesisateessa kylmissäni autoa manasin. Flunssa taitaa nyt päälle tulla, toivottavasti saan sen jotenkin pyörtämään!

GoProllakin tuli kuvailtua, mutta videoiden katseluun menee ikuisuus. Jos joskus saan aikaiseksi koota niistä jonkinlaisen matskun, niin laitan kyllä esille. ;) Upea paikka tuo Koli ja ystävällisiä ihmisiä, täytyy ehdottomasti päästä joskus pitemmäksi aikaa!