KVK ja kisakalenteria

Nyt huhti-toukokuussa on meneillään KVK eli kilpailuun valmistava kausi. Mulle tulee tuosta lyhenteestä aina mieleen kvg. ;D No jos nyt kuitenkaan ei katottais googlesta, vaan sähköpostiin tulleesta ohjelmasta. Huhti-toukokuussa tulee siis eniten harjoitustunteja per viikko ja näin ollen myös per kuukausi. Uskon, että maantiekauden alkaessa niitä lisätunteja tulee paljon pitkistä pyörälenkeistä. :)

Jos pystyn tekemään kaikki treenit tällä viikolla, niin ennätys tuntimäärän suhteen tulee aika helposti. Nyt on siis menossa raskain viikko, ensi viikolla taas kevyt ja helppo viikko. On helppoa pusertaa suuri määrä treenejä, kun tietää, että ens viikolla taas pääsee helpolla. ;)

Nyt, kun vielä saisin mieheni työreissusta kotiin, niin pääsisin treenaamaan. Huomiselle on ohjelmassa pitkä pyöräily, ja koko päiväksi on luvattu sadetta! Pyöräilettekö te sateella?! Jotenkin maastopyörällä se on vielä ok, kun pukee paljon, mutta maantiellä pyöräily taitaa olla vaarallista.. Meinasin vaihtaa tän ja huomisen päivän treenejä keskenään, mutta pitäisi lähteä Vaasaan, ettei kastuisi niin pahasti. ;) Tai huomenna puolestaan Tampereelle iltapäiväksi. En jaksa kyllä monta tuntia sisälläkään polkea.

Nyt kun oikeasti mennään jo kilpailuun valmistavaa kautta, niin on täytyny jo vähän miettiä, että mihin mahdollisesti osallistun. Näitä oon alustavasti miettiny:

* 19.05. Seinäjoki tai Yyteri, puolimaraton 21,1km.
* 10.06. Pirkan Pyöräily 134km
* 16.06. Seinäjoki, maastotriathlon tai Sastamala Voimarinteen Teräsmieskisat, sprinttimatka. Maastotriathlon pyöräily on melko teknistä, joten tarkoittaisi useita maastolenkkejä ja opettelua...
* 14.07. Joroinen, triathlon puolimatka (1,9km uinti - 90km pyöräily - 21,1km juoksu)
* 11.08. Kuopio, triathlon perusmatka (1,5km uinti - 40km pyöräily - 10km juoksu) tai Vanajavesiuinti 3000m/5000m
* 08.09. Finlandia maraton, puolimaraton 21,1km
* 30.09. Ilmajoki hölkkä, 10km.
* 20.10. Kankaanpää, puolimaraton 21,1km.

Seinäjoella on putsattu eilen ja tänään kävelyteitä, jee! :)

RoadID

Pääsiäisen aikana maantiefillarilla tuli poljettua reilu kahdeksan tuntia ja 210 kilometriä. Kyllä nyt täytyy venytellä hyvin. :) Huomiseksi onkin sitten luvattu koko päiväksi sadetta, sekä lunta että vettä.

Päätin jo ennemmin, että tilaan ranteeseeni rannekkeen tunnistetiedoilla: RoadID. Kaukomara-blogissa Pia oli tällaisen bongannut ja tilannut, ja ehdottomasti on munkin tilattava. Monesti nimittäin oon miettiny, että miten mut tunnistetaan, jos jotain sattuu. Viime lenkeillä on ollut puhelin mukana, että siitä nyt löytää jotain vinkkiä. Haluaako joku kimppatilaukseen mukaan? :)

Tänään taas liikennettä oli sen verran, ja niitä ihmisiä ihan kivasti, jotka eivät tajua/halua ohittaa yhtään kauempaa. Ajavat samaa kohtaa kuin ennemminkin, vaikka piennar on kapea. :/ Oon huomannu, että oon tiellä rohkeampi kuin viime kesänä, mutta tottahan nuo tuollaiset ärsyttää. Toivottavasti ei ikinä satu mitään.

Tänään tuli nähtyä vähän toisenlaistakin menoa. Ajoin etuoikeutettua tietä, risteyksestä oikealta tuli auto. Hän kerkesi hyvin kääntymään mun eteeni. Kummankaan ei tarvinnut väistää toista, ei jarrutella tai mitään. Silti tämän mustan mersun nuori sälli näytti mulle keskisormea. Auto oli täynnä porukkaa, joten kai tää oli tällainen pakollinen toimenpide. Tuli vaan jotenkin surullinen olo.. Voihan nuoriso.
 

Viikko 14

Alkuviikosta otin todella rauhallisesti, enkä loppuviikostakaan mitään vauhtilenkkejä tehnyt. Ainoastaan rauhallisia perusvauhteja sykkeiden pysytellessä peruskestävyysalueella. Ettei vaan tule sairastelun jälkeen mitään jälkitauteja.

Viikko oli kuitenkin oikein onnistunut, treeneistä jäi hyvä mieli, niin kuin pitääkin. Ensinnäkin kaksi kertaa pääsin pyörällä maantielle, ja toiseksi isoimman ilonaiheen aiheutti poika. Viime kesänä hän ei vielä jaksanu polkea mun vierellä, kun juoksin. Nyt tuli heti sellainen 8 kilometriä! 3 kilometriä ennen kotipihaa pysähdyttiin hetkeksi leikkipuistossa, jossa hän pääsi liukumäkeen. Ja kotona odotti pillimehu, kun kuulemma tuli hiki. ;) Suunnittelin tekeväni pitkän lenkin kahdessa osassa, ekan kiekan pyöräilee poika ja toisen tytöt. Tytöt eivät sitten enää lähteneetkään mun mukaan, kun odotettu yövieras oli ehtinyt saapua, mutta tulivat sitten seuraavana päivänä. :) On se oikeasti kivaa, kun saa seuraa juoksulenkeille ja samalla myös kahdenkeskistä seuraa lapsen kanssa! Ja pojan jaksaminen auttaa myös jatkossa paljon: miehen reissupäivinä pääsen tarvittaessa juoksemaan. Poika on toki paljon ollu koiralenkillä pyörällä mukana, mutta silloin kävelen ja pyöräileminen on metsäautotiellä erilaista, mennään rauhallisesti koirien remutessa. :)

Tänään puolestaan tuli kesän jälkeen pisimpään oltua pyörän päällä. Nimittäin reilun 3 tunnin pyörälenkki (Seinäjoki - Lapua Simpsiö - Ylistaro - Seinäjoki) tuli tehtyä Jaanan kanssa. Voin sanoa, että johan mahtui monenlaista säätä lenkille: aurinkoa, kovaa tuulta, kevyttä lumisadetta, kuraa, jäätä, kunnon loskapaska. :D Pyörä oli niin kurassa, että sekin pääsi suihkuun lenkin päätteeksi.

Viikon 14 treenit:

Pyöräily 7h 5min
Juoksu 2h 39min
Uinti 55min
Voima 45min
--------------
Yhteensä 11h 24min

On the road again

Maantie korkattu! Johan tuntui upealta. Lämmintä oli vain pari astetta, ja aurinko paistoi. Vaatetta oli paljon päällä.

Ensin paistoi aurinko..

Kääntöpaikan jälkeen huomasin, että pilviä oli kerääntyny taakse huomaamattani, ja näytti uhkaavalta.

Hetken päästä lunta sitten tulikin!

Hanskat kastui.. Onneksi oli kypärälakki, jota pystyi vetämään naaman suojaksi kovalta tuulelta ja pyryltä.

Varpaisiinkin tuli kylmä.

Alku parin tunnin lenkillä näytti lupaavalta, mutta kyllä tuli vaan kesää ja kärpäsiä ikävä. ;D Pahin pyry kesti noin kymmenen minuuttia, ja yhteensä sateli n. 20 minuuttia. Meinas kyllä tulla vähän äitiä ikävä, sen verran kylmä tuli. Onneksi tuli sentään lumena, eikä vetenä, koska noin kylmässä ilmassa olisi kyllä täysin märkänä tullut todella kylmä.

Mutta maantiekausi on siis korkattu, jee! Vähän kulki eri tavalla aika pyörän päällä teitä pitkin, kun trainerilla...

Orcaostoksilla

Piipahdin eilen Cross Training -keskuksessa Tampereella ostoksilla. Sovin Tattisten Töminän Annin kanssa etukäteen tulosta. Nyt alkaa pikku hiljaa tuntumaan triathlonistilta, kun tarvittamat kamatkin on olemassa. ;) Lähdin katsastamaan Orcan triasuja ja märkäpukuja, ja molemmat jäivät käteen. Eipä kauaa tarvinnut miettiä, kun molemmat tuntuivat päällä niin hyviltä. 

Ensinnäkin triasu tuntuu tosi kevyeltä, ihan kuin päällä ei olisi mitään. Se on nyt yksiosainen, katotaan tuleeko kaksiosaista joskus ikävä. :D Kangas tuntuu hyvältä, lahkeet ovat tarpeeksi pitkät, ja puku istui tällaisella ei-niin-urheilukroppaisellekin naiselle mun mielestä hyvin. On monesti miettiny, että käyttävätkö naiset puvun alla urheilurintsikoita.. Tuossa puvussa on integroitu liiviosa, ohutta verkkoa. Ehkä pienirintaista se tukee tarpeeksi, mutta mä en kyllä voi juosta paria tuntia ilman isompaa tukea..

Orca Core Race Suit

Märkäpuvusta aattelin ensin, että ei se makkarapuku kyllä mun päälle mene. :D Näytti niin pieneltä. Mutta menihän se, ja sekin tuntui niin hyvältä, kun vaan voi tuntua. Ei päälle laitto, mutta sitten lopuksi, kun päälle sen olin saanu. ;) Pystyi hyvin liikkumaan, kädet pyöri hyvin, eikä tullut sellaista ahdistunutta tunnetta kuin olin jostain lukenut. Totesin, että täytyy olla silloin hyvä puku!

Orca Sonar

Laskunkin sai haluamalleen eräpäivälle, niin mikäs sen helpompaa shoppailua. ;) Nyt vaan odotan, että pääsen näitä testaamaan!!

Hyvä mieli treenistä

Oon aloitellu aika varovasti pk-sykkeillä taudin jälkeen treenit, ettei vahingossakaan mikään jälkitauti iske päälle. Tänään olin uimassa pitkästä aikaa, edellisestä kerrasta on jo yli viikko. Vuorossa tekniikkaa. Inhoan yhden käden uintia, mukavin puolestaan on kylkiuinti. Syy, miksi en yhden käden uinnista tykkää, on selkeä: vasemmalla kädellä se on niin hankalaa. Tuntuu, että uppoan aina metrin, ja tiedän sen johtuvan siitä, että en pääse uinnin päälle. Tänään kuitenkin vasemman käden uinti sujui todella hyvin, hengitys kulki, enkä uponnut. Oisko tähänkin ollut syynä lisäksi parempi liuku?! Vähän luulen näin.

Aurinko paistoi altaalle.

Toinen mihin oli todella tyytyväinen oli uintiin jalat sidottuna. Yleensä mun jalat ovat raahanneet melko syvällä, ja nyt tuntui, että ne eivät kaukana pinnasta oo. Pyysinkin samalla radalla uivalta mieheltä palvelusta, että kattoo kuinka paljon jalat pinnan alla ovat. Hän sanoi, että ei paljoakaan, ehkä joku 15-20 senttiä. Se oli jo hyvin!

Mutta siis tosi hyvä mieli jäi uintitreenistä, ja kuntosalillakin tuntui, että sai lisätä muutamaan laitteeseen lisää painoja. :)

Seinäjoella on kevät!

Niin ja oon muuten ilmoittanu itteni Joroisille!! Naisten kuntosarjassa aion kisailla 14.7. puolimatkan verran. :)

Treenit nollassa

Niin se vierähti yksi viikko taas vauhdilla. Se oli lepoviikko, ja siitä tulikin todellinen lepoviikko. Ainoastaan 1,5 tuntia pyöräilyä mahtui maanantaille, ja koko loppu viikko oli ilman treeniä. Keskiviikkona nousi nimittäin kuume. Lisäksi kurkku oli todella kipeä. Sunnuntai oli ensimmäinen päivä, kun kurkussa ei tuntunut. Kuusamon reissun siis hienosti sairastelin. Kurkkukipuisena ei tullu mieleenkään lähteä lenkille. Aamuisin ja iltaisin oli pakkasta n. 15 astetta, päivisin laski kivasti alle viiteen asteeseen, mutta päivät vietettiin perheen kera. Ainoastaan aamut ja illat olisivat olleet mahdollisia lenkeille, mutta kovaan pakkaseen ei tehnyt mieli kuin koirien kanssa kävelylle.

Napapiiri

Sunnuntaina kävin tyttöjen kanssa Rukalla laskettelemassa. Laitoin siis itellekin laskettelusukset jalkaan 20 vuoden tauon jälkeen, ja kivaa oli! :D

Maaliskuussa treenitunteja kertyi:
Pyöräily 16h 7min
Uinti 11h 5min
Juoksu 10h
Hiihto 3h 17min
Voima 3h 10min
-----------------
Yhteensä 44:10