Puhdas+ Caps ja fyssarikäynti

Yhteistyössä New Organics Oy

Sain postissa kolme purkkia suomalaisia Puhdas+ Caps -ravintolisiä. D-vitamiinia, melatoniinia ja saccharomyces boulardii -valmistetta. Puhdas+ Caps -tuotteet ovat nimensä mukaisesti puhtaita, eikä valmistuksessa käytetä ylimääräisiä ainesosia, kuten säilöntäaineita, väriaineita ja pintäkäsittelyaineita.

Melatoniinihan auttaa lyhentämään nukahtamisaikaa ja lieventämään aikaeron vaikutuksia. Melatoniinia en normaalissa arjessa tarvi. D-vitamiini on aina hyväksi. Ja tuo saccharomyces boulardii -valmiste on hiivaprobiootti, josta on apua vatsan toimintaan. Kuulemma tehoaa erityisesti silloin, kun vatsan oma bakteerikanta on sekaisin. Esim. antibioottikuurin aikana, stressaantuneena, liiallisen syömisen tai tärkkelyksen saannin yhteydessä, ulkomaanmatkoilla tai laktoosi-intoleranssin aiheuttamissa vatsaongelmissa. Tämä kolmas purkki kiinnostaa testata siksi, kun mulla on maha välillä mitä on. En tiedä johtuuko siitä, että keliaakikkona vatsa on herkempi. Välillä nimittäin maha kestää maitotuotteistakin jäätelöä, ja välillä taas ei edes jogurttia. Vaikea sanoa, ku usein en tiedä syytä vatsaongelmiin. No joka tapauksessa aattelin testata nyt parin viikon kuurilla, koska nyt on taas pari päivää ollu huono maha.

Kävin tänään siellä fyssarilla. Mitään ihmeellistä ei edelleenkään tai tämäkään selästä löytänyt. Oikea puoli, jossa noidannuoli oli, on kohollaan. En tiedä onko normaalistikin vähän, vai onko vain tästä lihasjännityksestä, mikä ei ole kokonaan vielä poistunu. Kävin nyt läpi edelliset noidannuolet, ja ne oli tammikuussa ja lokakuussa. Eli kolmen kuukauden välein. Kaksi viimeisintä juoksulenkin jälkeisenä päivänä, ja lokakuussa maastopyöräilyn jälkeen. Eli ei ole vain juoksulenkkien jälkeen (Newtoneilla juostut lenkit), mitä aloin jo epäilemään. Mutta juoksua epäilin jo lokakuussakin syyksi, kun näin kirjoitin:

Illalla selällä maatessani (jalat koukussa) alkoi repimään pakaraan ja takareiteen, issiashermo? Tästä lähtikin mielenkiintoinen ajatteluketju päässä liikenteeseen. Vuosi sitten syyskuussa juoksijan polvi, marraskuussa paha noidannuoli selässä ja sen jälkeen polven kanssa edelleen ongelmia, mutta kipukohdan vaihtuminen (mm. polven takana reidessä tai pohkeessa) johti epäilyyn hermosärystä. Selkääkin tutkittiin, mutta mitään selkeää syytä selästä ei löytyny. 

Koko kesän sain juostua ihan kivasti, kilsoissa kuitenkin maksimissaan kymppiä. Nyt on menny kivuitta jo muutama kuukausi, ja maanantaina tein reilun kympin lenkin. Pientä tuntemusta tuli polven ulkosyrjään ja hetkellisesti polven alapuolelle. Seuraavana päivänä oli jännä tunne, ei kipeä, mutta aivan kuin painetta tai pieni kiristysremmi polven alapuolella. Kuitenkin hyvin vähäistä. Jos en olisi näin herkkä tuon jalan suhteen, niin en olisi pitäny sitä minään. Ja sitten torstaina lihaskramppi selkään ja issiashermosäteilyt jalkaan. Jos tää on vuoden verran kiusannu, välillä enemmän ja välillä vähemmän, niin mikä tämän syy on? Mikä tämän aiheuttaa?

Fyssari suositteli mulle alaraaja-analyysia suurnopeuskameralla ja ilokseni sain kertoa, että sellainen on vuorossa heti huomenna Tampereella. :) Saa nähdä mitä tuloksia sieltä saan. On tää kyllä ihmeellistä.

No katotaan mitä huomenna selviää. Mutta pikkupyöräilyllä kävin tänäänkin. Eilinen pyöräily tuntuikin yllättäen vähän reisissä, istuinluissa ja jalkapohjissa. :D

Yhtä säätämistä

Kevät on maantiepyörän huoltoaikaa. Onhan sitä kesä ja syksykin, mutta nyt kun laittaa pyörät kuntoon, niin kaikki pelaa, kun pääsee oikein urakoimaan noille maanteille. Seinäjoellakin on viime perjantaista lähtien näkyny kaduilla lakaisinkoneita, joten nyt ei oo enää pientä kiveäkään tiet täynnä. 

Viikonloppuna on säädetty pyöriä. Mies on treenannu mun maantipyörällä isompia huoltojuttuja, triathlonpyörä puolestaan kävi kaverilla. Kiitos taas! :)

Orbeoiden huollon lisäksi oon yrittäny löytää hyvää ajoasentoa tohon maantipyörään. Se ei oo mulle ihan nappi, mutta hintaansa ja käyttötarkoitukseen nähden oikein passeli. Ja onhan sen värikin nyt aivan ihana! :D

Luotilankaa.

Kantapäillä ajoa.

Vähän joutuu kurkottelemaan jarrukahvoille. Uudet teipit on ostettu, että sais kahvoja siirtää. Ja tankokin sais olla kapeempi. Että jos jollakin on 40cm ylimääräinen tanko, niin tänne kiitos. ;)

Se isompi säätäminen onkin sitten Italia ja Ironman 70.3. Pescarassa 1.6.2014. Mulla ei oo vieläkään kaveria. Jos viikonloppu olisi eri, niin mulla olisi kolme kaveria, jotka olisivat lähteneet reissuun. Olisi seuran lisäksi hyvä, että olisi kaveri. Ihan vaan käytännön kannalta, jos kisassa vaikka sattuu jotain tai esimerkiksi lentokentällä vessassa käyminen, niin joku vahtii sillä välin tavaroita. Mutta tärkeintä tietty se, etten kyllä viihdy montaa päivää yksin. Haluan reissuun kaverin. Vaihtoehdot ovat nyt:
a) Löydän viikon sisään kaverin, ja saan varattua lennot ym.
b) Lähden jyväskyläläisen tuntemattoman pariskunnan matkaan heidän matkasuunnitelman mukaan. Eli lähden jo pari päivää ennemmin kuin tarkoitus oli. Yövyn yksin hotellissani, ja maksan hotellihuoneesta enemmän kuin kaverin kanssa jaettuna. Vietän aikaa Italiassa yksin, mutta välillä varmaan saan pariskunnasta seuraa. Toki en voi itteäni koko ajan toisten seuraan olla tunkemassa. :D Pariskunnasta molemmat kisaa.
c) Jätän kisan ja reissun väliin.

Täytyy sanoa, että tämä juttu alkaa jo vaivaamaan, kun tää suunnittelijatyyppi ei tiedä mitä tuleva tuo.

Xtenex ja k-jumppa

Yhteistyössä Onnisport.

Sain Onnisportista testiin Xtenex-pikakengännauhat lenkkareihini. Mulla on ekasta triathlonkisasta lähtien ollu pikanauhat niissä kengissä, joilla kisaan. Tämä ohje ja oppi tuli triathlonkoulussa Aquaplussan Kaitsulta. Ei tarvi vaihdossa olla sitomassa kengännauhoja.

Kuraiset kengät, vielä puhtaat Xtenex-nauhat.

Nämä ovat vähän erilaiset nauhat kuin normaalit kuminauhatyyliset pikanauhat, joita oli jo lapsena joissakin kengissä. Näissä on tasaisin väliajoin solmuja, joten pystyy tarkkaan päättämään kuinka paljon missäkin kohtaa nauhoilla on kireyttä. Ei paina jalkapöydän päältä, kun siitä voi nauhoja löysentää. Täytyy sanoa, että pitää kyllä hommata niihin uusiin Asicsiinkin nämä Xtenexit. :)

Ihan yhtä aurinkoinen keli ei ollu tänään kuin eilen kengistä kuvia ottaessani, ja 10 kilsan vk-lenkki menikin lumessa tarpoessa. Lunta tuli koko päivän ja ihan liikaa, joten siirsin ja siirsin lenkkiäni, kunnes oli pakko lähteä. Epätasainen ja liukas alusta, joten ei tullut tämän päivän kympistä vk2-treeniä, vaan vk1. Yhden kerran jouduin pysähtymään ja venyttämään selkää, kun tuli joku jännä kipu. Aattelin, että liukkaudesta ja sen tuomasta jännityksestä (vaikka yritin pysyä rentona), mutta venyttely auttoi ja kipu hävisi. 14 kilsaa tuli juostua yhteensä, kun alku- ja loppuverrat oli kaksi kilsaa.

Crossfit-salin taululta löytyy tällainen K-jumppa, joka pitäis kuulemma tehdä heti aamulla herättyä. Kaksi kierrosta jos pääsee 12 minuuttiin, niin on super! Mä vähän tässä päätin, että otan itelleni kuukauden haasteen, ja teen tämän joka aamu, mutta ainakin alkuun vain yhden kierroksen. Aikaa kahteen kierrokseen menis pikkusen kauemmin kuin tuo 12min, mutta katotaan parantuuko aika kertojen kasvaessa. :D Kuka lähtee haasteeseen mukaan?! :)

Kunnon aamuherätys k-jumpasta.

Haasteista puheenollen, tein tänään facessa kiertävän lankkuhaasteen Prismassa. Minuutin lankutus julkisella paikalla, ja siitä video someen. Hauskaa ja hävettävää! :D Vähän vastakohta sille kaljahaasteelle. Jos haastettu ei ota haastetta vastaan ja tee 24h sisällä, niin on velkaa protskupatukan. Loistava! :D

Skyr uutuudet. Italiaan kaveriksi?

Perheellisen ihmisen treeneihin tulee välillä pakollisia kotitreenipäiviä. Eilen sellainen tuli. Kahvakuulien kanssa heilumista ja päälle vähän pyörää. Olipas mukavaa! :)

Tänään puolestaan olin hierojalla. Suht hyvässä kunnossa kroppa oli, mutta kyllä Marjo joutui penikoita availemaan.

Sain GoExpo-messuilta mukaani Skyr rahkojen uutuusmaut. Mä tykkään Skyrin uuniomenasta, ja se on ollu oikeastaan ainut makurahka, mitä ostan. Muut on maustamattomia. Nyt Skyriltä on tullu uusina makuina veriappelsiini ja mango, ja mansikan makua ovat myös muuttaneet. Täytyy sanoa, että jatkossa kaupasta lähtee myös veriappelsiinipurkkeja mukaan. Nam! Myös mango ja mansikka olivat hyviä, mutta veriappelsiini oli tosi hyvää.

 Lisäksi tuli muutama ehdottomasti kokeiltava ohje:

Halutessaan sai ottaa myös soijajogurttipurkin mukaan. Mä en sellaista huomannut ottaa, mutta mies otti. Vähän olin skeptinen, että miltä maistuu, kun soijasta en normaalisti välitä. Mutta tää Nordic Milkfreedom soyjurt mustikka olikin yllättävän hyvää. Ei maistunu soija läpi olleskaan.

1.6.2014 (sunnuntai) järjestetään Ironman 70.3 Italy. Se järjestetään Pescarassa. Pescara sijaitsee Rooman korkeudella, mutta itärannikolla. Alunperin meidän oli suunnitelma lähteä samalla porukalla, mitä viime vuonna olimme Barcelonassa, mutta ikävä kyllä Jaana on sairastellu koko syksyn ja talven mykoplasmasta keuhkoklamydiaan, ja siitä syystä joutuu jättää kisaamisen ja sen myötä reissun väliin. Isot muutokset johtivat siihen, että mä oon nyt vailla kaveria reissuun. Joko sellaista kaveria, joka kisaa myös tai kaveria seuraksi sekä huoltajaksi. Kisaan voi vielä ilmoittautua, ja matkahan on 1.9km uinti, 90km pyörä ja 21.1km juoksu. Nyt olis tarjolla loistavaa seuraa, kuka ehtii eka! ;) Ois kiva, että kaverin saisin, niin pääsen paikan päälle. Yksin en reissuun lähde. Sen verran lentoja oon kattonu, että to 29.5. olisi hyvä lentää Roomaan, ja takaisin tultais ma/ti.

Vuosi 2013

Mitä sitä oikein tänä vuonna tapahtuikaan? Vuoden 2012 yhteenveto löytyy täältä, jos haluaa viime vuoteen palata. Alla tämä vuosi. :)


Tammikuussa:
- Jalan kuntoutusta, juoksu+pyöräkielto.
- Keuhkoputkentulehdus ja korkea kuume.

 Helmikuussa:
- Kauha-hiihto, perinteinen 60km, 4:50h. 2. sija.
- Kävin laittaas pyörän ajoasennon kuntoon Porvoossa asti.

 Maaliskuussa:
- Vaihto SSU-Triathlonin väreihin.
- Ihania ulkoilusäitä ja jalka kesti kympin juoksumatolla!
- Tonnin uinti märkäpuvulla aikaa 17:12.

Huhtikuussa:
- Viisarinkääntöhölkkä 6km: 29:19.
- Hyviä treenejä Nokialla.
- Lehtikuvaukset Kotivinkkiin.
- Maantiefillarikausi korkattu.
- Paino tippunut 6 kiloa.

Toukokuussa:
- Barcelona Half Challenge. Eka uinti meressä, eka pyöräily vuorilla.. Hieno kokemus ja hieno reissu! Sij. 7/15.

 Kesäkuussa:
- Kotivinkki: "Äiti täyttä terästä"
- Sääksi-Triathlon, perusmatka sij. 5/19.
- Hyviä yhdistelmätreenejä Nokialla ja Seinäjoella.

Heinäkuussa:
- Keskeytys Finntriathlonilla uintiosuudella, samalla eka keskeytys tri-kisassa.
- Pitkien pyörälenkkien kuukausi.

 Elokuussa:
- Aloitin Laura & Maija Trainingin valmennuksessa.
- Kuopio SM-perusmatka: Jännitti ihan älyttömästi uinti edellisen keskeytyksen takia, mutta kisa meni hyvin. 2:44. Sij. 4/19.
- Vaasan saaristossa kiva pyörälenkki.
- Sain vedettyä leuan! :D

Syyskuussa:
- Pitkästä aikaa Jämillä pyöräilemässä.
- Suunnistamassa ekaa kertaa moneen vuoteen! Lisäksi hot joogaa, suotreenejä, bodybalancea ja cxworxia. Paljon uusia juttuja!
- Kolilla bloggaajatreffit.

Lokakuussa:
- Ensimmäiset paljasjalkajuoksukengät.
- Kuuntelemassa Darby Tomasin luentoa ravinnosta.
- Voimaleirillä opettelemassa oikeiden painojen kanssa treenaamista.

Marraskuussa:
- Lumi valaisi maan, metsäpyöräilyt kutsui taas.
- Ensimmäisen kerran 50m uima-altaassa Jyväskylässä.
- Kovin uintitreeni ehkä tähän asti ikinä.
- Zero Pointin tuotteita esittelemässä.

Joulukuussa:
- Osallistuminen Pelastakaa Lapset ry:n joulujuoksuun.
- Kuntotesti. Juoksun maksimisyke edelleen 199.
- Pystyin juoksemaan ensimmäisen kerran puoleen vuoteen 13km ilman mitään kipuja tai jalan epämääräisiä tuntemuksia.
- Aika-ajo.comiin kirjoittajaksi.
- Alkuvuodesta tiputettu kuusi kiloa on otettu syksyn aikana takaisin.





Vuosi oli siinä mielessä epäonnistunut, että sekä puolimaraton ja maraton jäi juoksematta, ja triathlonin puolimatkan aika parantumatta. Suurimpana ongelmana oli hermosäryt jalassa. Mitä luultavammin iskias-hermo, joka oli kiinni tms. polven takaosassa. Mutta nyt näyttäisi jalan suhteen hyvältä ja jopa reilun kympin lenkkejä on tullu juostua näin loppuvuodesta jo muutama. Viime vuoden syyskuussa ongelmat alkoivat juoksijanpolvella ja sen jälkeen hermosäryillä, ja kestivät vuoden verran. Liian pitkään!

Myös treenitunneissa näkyy aaltoileva treenaus. Tammikuussa olin kovassa taudissa ja lihashuoltoa kertyi seisemän tuntia LPG-hoitojen ja hierontojen seurauksena. Alla olevassa taulukossa ei näy lihashuollot, ainoastaan oikeat liikkumiset. Toukokuussa puolestaan oli puolimatka Barcelonassa, mihin piti himmailla ja mistä piti palautua. Syksyllä taas lepäiltiin, että jaksaa jatkossa reenailla. Koko syksy on menty kahdella lepopäivällä, että selkä ja jalka ovat keväällä treenituntien kasvaessa kunnossa. Joulukuussa sain luvan siirtyä yhden lepopäivän treeniviikkoon, jospa nuo treenit kulkisi ilman ongelmia jatkossa! :)

Vuonna 2013 treenitunteja kertyi 388. Mikä on 52 tuntia vähemmän kuin vuonna 2012 ollut 440h. Tarkoittaa tuntia per viikko vähemmän. Kehitystä on onneksi tullut sen verran, että perusmatkan aikaa sain parannettua. Toivottavasti ensi kesänä paljon muidenkin matkojen aikoja! :)

Oikein hyvää, onnellista ja liikunnallista uutta vuotta 2014!!

Viime viikkojen treenejä

Aina ei ole järkevää treenata ennalta suunniteltuja määriä tai kovia treenejä. Pitää ottaa huomioon muu elämä ja stressitaso. Esimerkiksi mulla tuli viime viikolla vain 4,5 tuntia treeniä. Kevyt viikko kutistui entisestään, kun työasiat kuormittivat normaalia enemmän. On tärkeää löytää itelleen sopiva balanssi treenien ja kaiken muun suhteen. Jos pari treeniä jää väliin, niin ei se maailmaa kaada. Lopputulos on jopa parempi niin! Liikaa treenaamalla voi saada ittensä ylikuntoon, mutta yhtälailla stressi ja siihen nähden isot/kovat treenit voi viedä ylikuntoon.

Omaa kroppaa pitää kuunnella. Joku kertoo, että nyt asiat menee mönkään. Mä oon kerran saanu itteni siihen pisteeseen, että monen asian summa johti siihen, että mulla olis yli kaksi viikkoa putkeen pää kipeä. Silloin piti laittaa kaikki seis. Nykyään koko päivän kestävä pääkipu herättää jo, ja silloin meen ajoissa nukkumaan, että kroppa ja mieli ehtii palautua pitkien yöunien aikana. Tarvittaessa seuraavana yönä taas 9-10 tunnin yöunet. Ja on eri asia, jos ei jaksa lähteä lenkille tai ei huvita lähteä lenkille. Sekin pitää opetella erottamaan.

Ostin pyörään uuden lampun, kun vanha valo ei kyllä häävi ollu. Nyt näkyy ees vähän paremmin. Hain tuon valkoisen lampun, kun totesin sen Sannalla toimivaksi.

Viikko 41:
Pyöräily 2h 47min
Uinti 1h 59min
Voima 1h 55min
Juoksu 1h 40min
-----------------
Yhteensä 8h 21min

Viikko 42:
Juoksu 2h 8min
Pyörä 1h 26min
Uinti 55min
------------
Yhteensä 4h 29min

Kohti auringonlaskua

Tänään oli hieno aurinkoinen sää päivällä, mutta kuten alla olevista kuvista huomaa, niin auringonlaskukin oli melko upee järven rannalla. Kuvat on kännykällä otettuja, joten parempiakin niistä sais oikealla kameralla, mutta oli aika mukava Sannan kanssa ihailla lyhyellä lenkillä maisemia.

Pysähdyttiin pitkospuiden päässä ja mietittiin, että uskalletaanko lähteä pilkkopimeään mettään. Suljettukin näytti reitti olevan.. Mun pyörässä on huono valo, mutta onneksi Sannalla oli hyvä ja kaiken tuon valon antoi juuri se lamppu. Hetken pohdittiin ja kuunneltiin jonkun eläimen ääntä ja mietittiin mikä se oli. Ja kun seuraava ärjyminen oli sen verran voimakas, niin pyörät kääntyi samantien ympäri ja vauhdilla takaisin järven reunaa. Eikä sielläkään toki mitään valoa enää ollu, ja aurinko oli jo laskenu. Tultiin aika haipakkaa seuraavat neljä kilsaa. :D Mutta ei saanu karhu eikä hirvi meitä kiinni. :D Eikä pusikosta hyökänny tappajaa eikä sellainen ottanu meitä autollakaan kiinni. Vaikka vastaan pimeässä yhtäkkiä tullu mieslenkkeilijäkin hävis kuin pieru saharaan, niin ei ollu piikkimattoa kuitenkaan meille viritelty. Pitkospuilta oli varmaan 6 kilsaa valoisalle tielle ja me selvittiin hengissä! ;)

Aika tarkalleen puoli vuotta sitten kirjoitin siitä miten mä perheellisenä ehdin treenata. Uusia lukijoita on ilmestyny ja sitä myötä myös kyselijöitä, ihmettelijöitä sekä epäilijöitä. Sen kummemmin mä en ala tässä aiheesta kirjoittelemaan, mutta tästä kirjoituksesta voi käydä lukemassa mun ajatuksia, treenien ajankohtia, organisointia jne. Perhe on tärkein ja sen jälkeen tulee työ ja harrastukset, tietenkin.

Ens kesän kisoja

Ilmoittauduin ajoissa Finntriathlonille, jonka puolimatkan paikat täyttyivät ihan uskomattomalla vauhdilla. Vähän reilussa vuorokaudessa. Ironman-kisat täyttyvät näin, ei Suomen kisat! En olisi millään halunnu vielä miettiä ens kesää sen kummemmin. Toisaalta ärsyttävää, että tästäkin lajista on tulossa muotilaji. En tykkää muotijutuista, zumbaa en oo edelleenkään kokeillu. :D Mutta toisaalta on hienoa kuinka ihmiset harrastavat ja pitävät huolta itestään. Ja mikä parasta: saa itekin lisää treenikavereita! Nimittäin mun heinäkuinen Finntriathlon-seuralainen ilmoitti ittensä triathlonkouluun, hienoa!! :)

Ens kesänä on siis kaksi puolimatkaa jo kalenterissa. Heinäkuisen Finntriathlonin lisäksi Ironman 70.3 Italy kesäkuussa. Tässä on vielä mutkia vähän matkassa, nimittäin ilmoittautuessa en tajunnut, että lentopallon Power Cup on samana viikonloppuna. Ja se aiheuttaa ongelmia, koska normaalisti perheestä kolme kipaletta on ollu siellä mukana. En nyt siis osaa sanoa, että pääsenkö Pescaraan vai ei, ja jos pääsen, niin millä porukalla. Alunperin oli tarkoitus lähteä samalla sakilla kuin millä oltiin Barcelonassakin toukokuussa eli minä, mies, Jaana ja Jaanan mies. Mutta nyt homma on auki.

Oon miettiny, että miksiköhän isoissa triathlontapahtumista ei uutisoida koskaan mitään huonoja uutisia? Esimerkiksi viime vuonna Barcelonan puolimatkalla yksi pikku katsoja kuoli jäätyään pyöräilijän alle. Tänä vuonna Kalmarissa on vissiin ollu vakava uintionnettomuus ja uimari makaa teholla. Aina ajatellaan, että ei mitään satu, mutta niin vaan sattuu.. :(

No menipä mieli nyt apeaksi alun positiivisten juttujen jälkeen. Tosin apea se vähän on ollu, kun räkä juoksee edelleen. Nyt sentään yskä rupeaa irtoamaan. Kova hinku olis jo treenaamaan, sen verran tässä on levätty, oltu ja kulutettu aikaa. ;)

Tätä hetkeä ja tulevaa

Pökkäs sitten flunssan päälle. Yhtensä iltana jopa nousi lämpö sellasiin lukemiin, että seuraavana päivänä levättiinkin sitten kotona töiden tekemisen sijaan. Tällä viikolla en oo toistaiseksi tehny muuta kuin käyny kerran uimassa, ja sekin oli jotain järkyttävää. Tuntui, että vajosin pohjaan, enkä päässy mihinkään. Ja kyllähän mä pohjaan vajosinkin, ainakin tiettyjä hengitysharjoitteita tehdessäni. ;) Mutta silloin onneksi niin piti käydäkin. Onneksi on koko syksy aikaa treenata taas tekniikkaa, niin jospa se vauhti altaassa kasvaisi ja sitä myötä siirtyisi myös avoveteen.

En oo ollu puolukassa, vaan koirien kanssa lenkillä. Puolukka on pahaa.

Tää sairastaminen tietty osuu hyvään kohtaan, kun muutenkin on tarkoitus ottaa iisisti treenien kanssa ja pitää lepokuukautta. Mutta tiedättekö mitä?! Jos syö samoja määriä mitä normaalisti suurempien treenimäärien kanssa, niin arvaatte varmaan kuinka käy.. Voi kehveli. :D No ei siitä sen enempää, kyllä ne treenitkin parin viikon päästä lähtee taas kunnolla pyörimään.

Hommat menee nyt jatkossa niin, että kaikkien kannalta hyvä diili on tullu tehtyä, ja jatkossa Koskimäen Maija tekee mulle ohjelmat ja hoitaa kestävyyspuolen ja ravintopuolen, ja Lehtilän Laura puolestaan uinnin! :) Oon tyytyväinen tähän, ja mun ei tarvi ihan yksin tätä kaikkea hanskata. Mun on pakko käyttää heidän tietotaito hyväksi. ;) Tottahan haluan kehittyä mahdollisimman paljon! Tämä kaksikko on mukana hyvin myös SSU-Triathlonin touhuissa, ja nyt mm. uudessa starttaavassa triathlonkoulussa Maija on päävalkkuna. Jos muuten vähänkään kiinnostaa tuo trikoulu, niin nimeä nopsaan listaan. Oli jo 11 ilmoittautunutta tänä aamuna, kun 25 pääsee mukaan. Ja tästä on ilmoitettu torstaina, joten kiinnostusta näyttää löytyvän.

Seuraavalla kuvalla haluan lähettää terveisiä Lohjalle. ;) Unohtui tuo GPS Kuopioon pari viikkoa sitten ja sain sen perjantaina postissa takaisin. :D No oikeasti se jäi siis pukuhuoneeseen. Riisuin kaikki vaatteet yhteen kasaan ja siitä laitoin suihkun jälkeen ne laukkuun. Kotona huomasin heti illalla, että gps puuttuu. Tiesin, että se on pukkarissa, jos ei ole lähteny vahingossa kenenkään mukaan. Porukkaa siellä oli paljon, ja tietenkin siis ahdasta. Mutta onneksi löytyi löytötavaroista. :) Voi olla, että oli tippunu lattialle tms. Kiitos AquaTerralle palautuksesta!

No eipä muuta kun treeni-intoa ja mukavia treenejä kaikille terveille!

Ei oo likainen kameran linssi, vaan harmaata oli. :)

Ihan mitä huvittaa! :)

Sitä sanotaan, että urheilijan/kuntoilijan pitäisi viettää ylimenokausi. Tarkoittaa siis selkeää lepokautta. Sen jälkeen uudella innolla kohti uutta kautta.

Nollaa tilanne henkisesti. Harrasta kaikkia muita asioita paitsi urheilua. Käy elokuvissa, pidä lomaa, opiskele, marjasta ja metsästä… vaihtoehtoja riittää.

Lepää kunnolla. Uskalla ottaa rennosti ja laiskotella. Usein urheilija tarvitsee lepoa kaikesta fyysisestä harjoittelusta, ei pelkästään lajiharjoittelusta, sillä päivittäinen lenkille lähtö on myös rasittavaa.

Kokeile muita lajeja. Lepokausi voi olla myös aktiivista lepoa. Silloin on aikaa kokeilla muita lajeja, joita et kenties pääse harrastamaan tiiviin harjoittelujakson aikana. Aktiivinen lepo helpottaa paluuta takaisin säännölliseen harjoitteluun. Muiden lajien harjoittelulla voidaan myös kehittää omia heikkouksia.

Jos harjoittelet, harjoittele kevyesti. Jos haluat pitää yllä harjoittelua, laske tehot alas. Helppo peruskestävyysharjoittelu on palauttavaa.

Lähde: Juoksija-lehti

Tää viikko on kyllä ollu jotain ihan erilaista. Nimittäin tiistaina aivan erilainen salitreeni, mitä olen koskaan tehny. Vapailla painoilla jne. Toki painoja ei ollu oikein nimeksikään, kun tekniikka ei ole hallussa. Mutta voin silti kertoa, että toista päivää oon melkein kokovartalokipsissä. :D Au, mun reidet, mun vatsalihakset ja hartiat. :D Ihanaa!! Niin, ja ilmoittauduin muuten lokakuun alussa Seinäjoen Crossfit-salilla järjestettävään triathlonisteille suunnattuun voima- ja tekniikkaharjoittelun viikonloppuleirille. :)

Eilen puolestaan tein ensin 1,5h kävelylenkin siskon ja pojan (mukana pyörällä) kanssa, ja sitten vielä koirien kanssa tunnin metsässä. Eli oon tehny ihan mitä on mieleen tullu. Tänään taas lepo ja huomenna kans, ku pitää lähteä Tampereelle pyöräostoksille. ;D Tällä kertaa ei kyllä mulle, vaan kaverille. ;)

Aattelin ens viikolla jopa mennä joogaan. Enkä mihin tahansa joogaan, vaan hot sellaiseen. No en oo ees ikinä tavallisessa joogassa ollu, joten saas nähä mitä siitä tulee. :D Mutta tällä mentaliteetillä todellakin mennään nyt vähintään kaksi viikkoa, ehkä kuukausi. Treeneistä kunnon paussi, ja sit taas jatketaan hyvällä fiiliksellä ja motivaatiolla! :)

Pyöräilykuvat ovat viime viikon sunnuntaina, kun tein lenkille lähtöä. Viimeinen kuva puolestaan tämän viikon yhdeltä koiralenkiltä.

Kuopio mietityttää

Kuopion perusmatka (1,5km uinti, 40km pyöräily ja 10km juoksu) lähestyy. Kisa käydään tulevana lauantaina. Mä yritän siirtää sen ajatuksista kokonaan pois. Mua nimittäin ahdistaa. :/

Näillä näkymin Ahvenanmaan puolimatka jää väliin, koska reissu tulee maksamaan sen verran (laivamatkat, kaksi yötä perillä laivojen aikataulujen takia ja osallistuminen kisaan), etten voi sinne nyt lähteä. Eikä mulla ole reissuun seuraakaan. Tästä johtuen Kuopion kisa on kesän vipa kisa. Ja siksi olisi kiva tehdä hyvä ja onnistunut suoritus. Järki ja pelko ja mitkä kaikki lie sanoo, että mistään hyvistä ajoista ja parhaasta suorituksesta on turha haaveilla. Järkevintä on vaan voittaa nyt tää psyykkinen tila, ja uida 1500m kunnialla maaliin asti. Ajasta viis. Sitten pyöräily ja juoksu siihen päälle rennolla menolla ja hyvällä fiiliksellä. Toivottavasti samassa uintilähdössä ei olisi ihan älyttömän paljon väkeä!

Tällaisia ajatuksia täällä. Sitten ihan muihin asioihin. Valitin niistä pyöräilyn tuomista rusketusraidoista.. Olin sunnuntaina seitsemän tuntia putkeen auringossa niskalenkkihamonen päällä, joten mulla on nyt uudet rusketusraidat. Voi jee! :D No toisaalta on nää paremmat kuin se hihallinen malli.. ;) Nyt pitäis melkein saada joku samanlainen päivä tässä 1,5 viikon aikana, ja olis päivän olkaimettomassa paidassa, niin johan taas tasottuis nääkin rajat. Häät lähenee siis ja vielä olis jotakin tehtävissä..

Tällaset rajat mulla on ny. ;)

Välillä on juostu vanhoissakin lenkkareissa.

Tällaset kuteet peittää rajat hyvin. Eikös ookin hihat tasoittuneet? ;)

Yksi vaihe takana, toinen edessä.

Elokuussa 2011 olin ensimmäisen kerran Aqua Plussan Kaitsun pitämällä yksityisellä uintitunnilla Jaanaban kanssa. Triathlonkouluun oltiin ilmoittauduttu, mutta sitä ennen oli päästävä harjoittelemaan uintia. Siitähän siis lähdettiin, että uimahallissa pääsin uimaan vaparia ekalle lippusiimalle asti (eli 5m). Pari kertaa käytiin Kaitsun kanssa yhessä, ja sitten omatoimista opettelua ja syyskuun lopussa triathlonkoulun porukan kanssa altaaseen.

Siitä se lähti, ja vuosi triathlonkoulussa sujahti nopeammin kuin arvasinkaan.

Lokakuu 2011, mä vasemmassa alanurkassa kellumassa.

Joulukuu 2011, Jaanaban kanssa maastopyörälenkillä.

Ensimmäinen märkäpuku-uinti järvessä, toukokuu 2012.

Toukokuu 2012. Mä kuvan alareunassa.

Eka puolimatka starttaamassa, heinäkuu 2012. Jaanan kanssa ihmetellään mun sykkeitä.

Triathlonkoulu loppui Finntriathloniin, ja elokuussa hyppäsin Venlan tiimiin. Edelleen siis Aqua Plussan porukoissa mukana, mutta nyt henkilökohtaiseen valmennukseen. Henkilökohtainen valmennus tarkoittaa sitä, että ohjelma tehdään henkilökohtaisesti omien tavoitteiden, oman kunnon ja omien treenimahdollisuuksien mukaan. Triathlonkoulussa ohjelma oli kaikilla koululaisille yhteinen. Venlan kanssa lähdimme siis kehittämään mun heikkouksia eli uintia ja nopeutta juoksuun. Ikävä kyllä juoksuvauhtia oli vaikea kehittää, kun polvi alkoi temppuilemaan heti syyskuusta lähtien.

Syyskuu 2012, Mustavuoren huipulla puuskuttamassa.

Marraskuu 2012, Nokialla uimassa.

Maaliskuu 2013, treeneihin menossa.

Toukokuu 2013, Vihnusjärvellä.

Toukokuu 2013, toinen puolimatka.

Kesäkuu 2013, yhteistreenit Nokialla.

Nyt jään Aqua Plussan toiminnasta toistaiseksi sivuun. Ja syy tähän on niinkin yksinkertainen asia kuin raha. Nuorimmainen lapsemme aloittaa koulun, ja näillä näkymin aloitan tekemään lyhennettyä työpäivää, joka vähän syö tuloja. Poika ei aloita tavallisella luokalla, eikä lähikoulussa, joten nämä jutut vaativat myös normaalia enemmän vanhemmilta.

Tätä päätöstä mietin pitkään, ja monelta kantilta ihan plussien ja miinusten kanssa. Ja aina on mahdollisuus palata vanhaan takaisin, jos siltä tuntuu. ;) Tai ei ihan vanhaan, kun sielläkin treenikuviot tulevat muuttumaan. Mutta Aqua Plussalle eli Kaitsulle, Venlalle ja Tuulille iso kiitos yhteisistä vuosista! Leirejä odotellessa, eli kohta taas nähdään! ;)

Seuraava kysymys lienee, että entäs nyt? No ensin aattelin mennä ihan omalla kaavalla, kun onhan noita hyviä treeniohjelmiakin parilta vuodelta kertyny. Mutta uinti mietityttää niin paljon, että Lauraa ja Maijaa tulen käyttämään jonkin verran hyödykseni. Jonkinlaista diiliä heidän kanssaan aion tehdä, alustavasti on jo jotain puhuttukin. Katotaan myös millainen on oman seuran syksy, löytyykö uintivuoroa, treeniseuraa jne.

Mutta nyt lenkille vesisateeseen! :)