Puhdas+ Caps ja fyssarikäynti

Yhteistyössä New Organics Oy

Sain postissa kolme purkkia suomalaisia Puhdas+ Caps -ravintolisiä. D-vitamiinia, melatoniinia ja saccharomyces boulardii -valmistetta. Puhdas+ Caps -tuotteet ovat nimensä mukaisesti puhtaita, eikä valmistuksessa käytetä ylimääräisiä ainesosia, kuten säilöntäaineita, väriaineita ja pintäkäsittelyaineita.

Melatoniinihan auttaa lyhentämään nukahtamisaikaa ja lieventämään aikaeron vaikutuksia. Melatoniinia en normaalissa arjessa tarvi. D-vitamiini on aina hyväksi. Ja tuo saccharomyces boulardii -valmiste on hiivaprobiootti, josta on apua vatsan toimintaan. Kuulemma tehoaa erityisesti silloin, kun vatsan oma bakteerikanta on sekaisin. Esim. antibioottikuurin aikana, stressaantuneena, liiallisen syömisen tai tärkkelyksen saannin yhteydessä, ulkomaanmatkoilla tai laktoosi-intoleranssin aiheuttamissa vatsaongelmissa. Tämä kolmas purkki kiinnostaa testata siksi, kun mulla on maha välillä mitä on. En tiedä johtuuko siitä, että keliaakikkona vatsa on herkempi. Välillä nimittäin maha kestää maitotuotteistakin jäätelöä, ja välillä taas ei edes jogurttia. Vaikea sanoa, ku usein en tiedä syytä vatsaongelmiin. No joka tapauksessa aattelin testata nyt parin viikon kuurilla, koska nyt on taas pari päivää ollu huono maha.

Kävin tänään siellä fyssarilla. Mitään ihmeellistä ei edelleenkään tai tämäkään selästä löytänyt. Oikea puoli, jossa noidannuoli oli, on kohollaan. En tiedä onko normaalistikin vähän, vai onko vain tästä lihasjännityksestä, mikä ei ole kokonaan vielä poistunu. Kävin nyt läpi edelliset noidannuolet, ja ne oli tammikuussa ja lokakuussa. Eli kolmen kuukauden välein. Kaksi viimeisintä juoksulenkin jälkeisenä päivänä, ja lokakuussa maastopyöräilyn jälkeen. Eli ei ole vain juoksulenkkien jälkeen (Newtoneilla juostut lenkit), mitä aloin jo epäilemään. Mutta juoksua epäilin jo lokakuussakin syyksi, kun näin kirjoitin:

Illalla selällä maatessani (jalat koukussa) alkoi repimään pakaraan ja takareiteen, issiashermo? Tästä lähtikin mielenkiintoinen ajatteluketju päässä liikenteeseen. Vuosi sitten syyskuussa juoksijan polvi, marraskuussa paha noidannuoli selässä ja sen jälkeen polven kanssa edelleen ongelmia, mutta kipukohdan vaihtuminen (mm. polven takana reidessä tai pohkeessa) johti epäilyyn hermosärystä. Selkääkin tutkittiin, mutta mitään selkeää syytä selästä ei löytyny. 

Koko kesän sain juostua ihan kivasti, kilsoissa kuitenkin maksimissaan kymppiä. Nyt on menny kivuitta jo muutama kuukausi, ja maanantaina tein reilun kympin lenkin. Pientä tuntemusta tuli polven ulkosyrjään ja hetkellisesti polven alapuolelle. Seuraavana päivänä oli jännä tunne, ei kipeä, mutta aivan kuin painetta tai pieni kiristysremmi polven alapuolella. Kuitenkin hyvin vähäistä. Jos en olisi näin herkkä tuon jalan suhteen, niin en olisi pitäny sitä minään. Ja sitten torstaina lihaskramppi selkään ja issiashermosäteilyt jalkaan. Jos tää on vuoden verran kiusannu, välillä enemmän ja välillä vähemmän, niin mikä tämän syy on? Mikä tämän aiheuttaa?

Fyssari suositteli mulle alaraaja-analyysia suurnopeuskameralla ja ilokseni sain kertoa, että sellainen on vuorossa heti huomenna Tampereella. :) Saa nähdä mitä tuloksia sieltä saan. On tää kyllä ihmeellistä.

No katotaan mitä huomenna selviää. Mutta pikkupyöräilyllä kävin tänäänkin. Eilinen pyöräily tuntuikin yllättäen vähän reisissä, istuinluissa ja jalkapohjissa. :D

Skyr uutuudet. Italiaan kaveriksi?

Perheellisen ihmisen treeneihin tulee välillä pakollisia kotitreenipäiviä. Eilen sellainen tuli. Kahvakuulien kanssa heilumista ja päälle vähän pyörää. Olipas mukavaa! :)

Tänään puolestaan olin hierojalla. Suht hyvässä kunnossa kroppa oli, mutta kyllä Marjo joutui penikoita availemaan.

Sain GoExpo-messuilta mukaani Skyr rahkojen uutuusmaut. Mä tykkään Skyrin uuniomenasta, ja se on ollu oikeastaan ainut makurahka, mitä ostan. Muut on maustamattomia. Nyt Skyriltä on tullu uusina makuina veriappelsiini ja mango, ja mansikan makua ovat myös muuttaneet. Täytyy sanoa, että jatkossa kaupasta lähtee myös veriappelsiinipurkkeja mukaan. Nam! Myös mango ja mansikka olivat hyviä, mutta veriappelsiini oli tosi hyvää.

 Lisäksi tuli muutama ehdottomasti kokeiltava ohje:

Halutessaan sai ottaa myös soijajogurttipurkin mukaan. Mä en sellaista huomannut ottaa, mutta mies otti. Vähän olin skeptinen, että miltä maistuu, kun soijasta en normaalisti välitä. Mutta tää Nordic Milkfreedom soyjurt mustikka olikin yllättävän hyvää. Ei maistunu soija läpi olleskaan.

1.6.2014 (sunnuntai) järjestetään Ironman 70.3 Italy. Se järjestetään Pescarassa. Pescara sijaitsee Rooman korkeudella, mutta itärannikolla. Alunperin meidän oli suunnitelma lähteä samalla porukalla, mitä viime vuonna olimme Barcelonassa, mutta ikävä kyllä Jaana on sairastellu koko syksyn ja talven mykoplasmasta keuhkoklamydiaan, ja siitä syystä joutuu jättää kisaamisen ja sen myötä reissun väliin. Isot muutokset johtivat siihen, että mä oon nyt vailla kaveria reissuun. Joko sellaista kaveria, joka kisaa myös tai kaveria seuraksi sekä huoltajaksi. Kisaan voi vielä ilmoittautua, ja matkahan on 1.9km uinti, 90km pyörä ja 21.1km juoksu. Nyt olis tarjolla loistavaa seuraa, kuka ehtii eka! ;) Ois kiva, että kaverin saisin, niin pääsen paikan päälle. Yksin en reissuun lähde. Sen verran lentoja oon kattonu, että to 29.5. olisi hyvä lentää Roomaan, ja takaisin tultais ma/ti.

Makeeta menoo

Käy sääliksi astmaatikkoja, nimittäin melkoinen katupöly on ilmassa. Maastopyörällä ajaessa sai pitää kaikki röörit kiinni, niin järkyttävästi pölysi. Toivottavasti putsaavat hiekan pian pois.

Lähdin sunnuntai-iltana ensimmäistä kertaa ilman nastoja maastopyörällä, ja kävi todella vanhanaikaisesti. Pyöräilin samaan suuntaa koko ajan. Ysikympin kurveja järjestyksessä oikealle, vasemmalle, oikealle. Rullasi sika hyvin, ja kävi mielessä vaikka ja mitä. Tietenkin ensin, että oonko saanu näin hyvin poweria talven aikana jalkoihin? Vähänkö maantiepyörä kulkee, jos maastopyöräkin näin hyvin! Miten edellisenpäivän juoksukaan ei paina yhtään jaloissa, vaan on mielettömän kevyt polkea? Jossain kohtaa kävi jo mielessä, että ei myötätuulikaan voi olla niin voimakas. Kunnes pääsin ison kauppakeskuksen kohtaan, ja siellä oli muutamia lippuja salossa. Jep, kyllähän täällä tuuli. :D Ja kun suunta muuttui radikaalisesti ja lähdin kotiinpäin, niin vauhti tippui ja jälleen kerran naureskelin itelleni. Kuinka monta kertaa pitää mennä tähän samaan lankaan?! :D No tulevanakin kesänä varmaan monta kertaa. ;)

Löysin kaupasta kolme gluteenitonta patukkaa, jotka halusin testata. Lo-carb -patukoita kaikki, ja Leaderin. Ensimmäinen maistiainen tuli tuplasuklaapatukasta, ja oli muuten pahaa. Seuraava mansikka-suklaapatukasta, eikä sekään makuhermoja hivelly. Mustikka-suklaapatukka oli näistä kolmesta paras, ja sellaisen voisin joskus toisenkin kerran ostaa, ehkä, ehkä en. Mutta omaan makuun eivät kyllä olleet parhaasta päästä.

Ok mustikka, menettelee mansikka, paha tuplasuklaa.

Jatkan gluteenittomien patukoiden testausta ja etsimistä. Nimittäin yksi päivä mietin, että oon pitkään ostellu Fastin Sports Protein Caramellia, ja kun en oo esim. jäätelössäkään mikään vanilja/suklaa/mansikkatyyppi, vaan tykkään kokeilla uusia makuja, niin nyt teen sen näissäkin. Caramelia paremman makuista valmista gluteenitonta patukkaa en oo vielä löytäny. Tosin tähän asti kokeilut ovat rajoittuneet kaupan antimiin, en ole tilannu patukoita mistään. Ehkä siksi, että olis kiva ensin maistaa, että onko hyvää vai ei.

Tänään oli Supersportissa Laura & Maija Trainingin järkkäämä juoksuilta. En ehtiny heti alusta paikalle, ja missasin uutuuksien esittelyt, mutta kävin hakemassa itelleni uudet lenkkarit hyvällä -30% alennuksella. Mä yksi päivä vein roskista miehen lenkkarit jalassa ja totesin, että omista 1,5v sitten ostetuista Asicsistani alkaa tosiaankin olla vaimennukset finito. Mulla on ollu siis kirkkaan oranssit Asics Skyspeedit, ne ihanan kirkkaat ja huomiota herättävät. Edelliset oli kirkkaan keltaiset.. On muuten niin upeita värejä nykyään lenkkareissa!! Tykkään!

Sopii sekä keltaisten että turkoosien Zeropointien kanssa! ;)

Skyspeedejä ei tehä enää, joten samalla lestillä olevat DS-Trainerit tuli kokeiluun. Kokeilin kyllä muitakin kuin kalliita Asicseja, joissa merkki maksaa. Mutta lopulta päädyin näihin siksi, että ovat tutut ja turvalliset, ja en saisi keväällä mitään rasitusvammoja. Täytyy joskus funtsia tarkemmin, että mitkä voisivat olla mun jalkaan hyvät.

Newtoneita en tosiaankaan oo unohtanu, mutta on hyvä olla toisetkin kengät. Varsinkin sellaiset, joilla varmasti uskallan pitemmän juoksulenkin tehdä. Newtoneilla pisin lenkki on nyt muistaakseni 14km.

Sain Zipvitin energiatuotteita kokeiluun Cycle Service Nordicilta. Kerron heti niistä lisää, kun oon saanu testattua. :) Banaaninmakuisesta geelistä ja elektrolyyttijuomasta on jo vähän kokemusta, mutta palaan asiaan myöhemmin. 

Treeniviikko 10:

Voima 55min

Juoksu 1h 50min

Uinti 2h 10min

Pyöräily 3h 40min

---------------

Yhteensä 8h 35min

GoExpo, kuntosali ja marjat

Mä oon sunnuntaina menossa GoExpoon Messukeskukseen. En oo aiempina vuosina käyny, ja nyt kyllä odotan kovasti. Onko joku muukin sunnuntaina matkassa? Jos bongaat, niin saa tulla nyppäämään hihasta. ;) Jos olis rahaa, niin mukaan lähtis uudet kiekot, uudet pyöräilykengät, uus kypärä, uudet lasit, uudet polkimet, uus treenilaukku, uutta treenivaatetta.. Ja jos olis vielä enemmän rahaa, niin uus maastopyörä. Kaikkee ihanaa! :D

Mä oon viime aikoina menny salille vissiin itelle epänormaaliin aikoihin, kun siellä on paljon porukkaa. Vai onko ihmiset myöhästäneet treenejään.. Välillä täytyy jopa odotella omaa vuoroaan. Lopputreenin teinkin tänään salin puolella hämärässä ja hiljaisuudessa. ;) Ehkä on hyvä palata takaisin niihin perjantai ja lauantai iltoihin, silloin ei ysin jälkeen oo enää ketään. Tai sitten vaihtoehtoisesti aamulla aikaisin.

Aikamoinen tautiviidakko ja -aallokko jyllää tällä hetkellä. Kaikenlaista pitää kokeilla, ettei mitään isompaa tautia tulis päälle. Mm. tyrnirouhetta maustamattoman jogurtin, mustikoiden ja vadelmien kera. Nam! Ei mee kauaa, kun saa taas kökkiä puskissa ens talveksi marjoja keräämässä. Ihan hullun lujaa vilisee tää aika.

Näiden hölmöjen marjareissujen tuotoksista saa siis nyt nauttia:

Uutta lamppua testaamassa

Hiihto vaihtui eilen maastopyöräilyyn. Ihan uskomaton on tämä helmikuu ja lumettomuus. Nyt kun on plussan puolella ja vettäkin satanut, niin eipä lunta näy paljoakaan. Päätin myös eilen, että en lähde Jämille hiihtämään. Ihan älytöntä se olis, kun oonko kolme kertaa käyny tänä talvena hiihtämässä.

Eilen illasta lähdin jäälle pyörän kanssa luistelemaan. Välillä oli ihan mielettömän liukasta. Kiersin Sannan kautta, ja sainkin siitä kaverin lenkille. :) Parin tunnin pyöräily sujuu nopeammin seurassa kuin yksin. Mulla on uusi pieni, mutta tehokas lamppu pyörässä. Jostain kaukaa indokiinasta tilattu ladattava versio. Tuo, mikä kuvissa näkyy vihreänä.

Viikko 6:

Uinti 2h 53min

Pyörä 2h 42min

Juoksu 2h 1min

Voima 1h

_____________

Yhteensä 8h 37min

Saas nähdä tuleeko tälle vuodelle ensimmäinen tauti. Kun pääsin töistä kotiin, niin tuli kylmä ja alkoi kurkussa vähän tuntumaan. Tytärkin valittaa pääkipua ja huonoa oloa. No tänään on sopivasti lepopäivä, niin saa rauhassa tilannetta kuulostella. Toivottavasti en nyt tulis kipeeksi!

Joskus on tosi ärsyttävää, kun oon ihan käsi keittiössä. Mutta täytyy myöntää, että on aika kiva, kun mies puolestaan osaa sen homman. ;) Alla kuva eilen ruuaksi olleesta kasvissosekeitosta. Oli hyvää, nam! Tänään puolestaan tytär valmisti ruuan, joten kyllä mua hellitään. ;)

Aika-ajosta limonadiin

Facebookia käyttävät saattoivat jo bongata Aika-ajo.com -sivustoon liittyvän ilmoituksen. Mua pyydettiin sivustolle mukaan rustailemaan juttuja, ja ehdottomasti lupauduin! :) Käykääs tykkääs facen puolella sekä mun blogin sivusta että Aika-ajo.comin sivusta. Tulee uusimmat tekstit ja tapahtumat nopeammin tietoon.

Joulun pyhät ovat ohi. Onneksi! Vaikka en ähkyyn ole itteäni syönyt ja on tullu jotain liikuntaa harrastettua, niin silti on aika täysinäinen olo.

Viikon vanhan tonttutytöt pienet kengät. <3

Etelä-Pohjanmaalla on satanu monta päivää putkeen vettä. Joet tulvii, mikä on ennen kuulumatonta. Parit juoksulenkit on vesisateessa tullu tällä viikolla tehtyä, ja tänään Tiinan kanssa ihmeteltiin Seinäjoessa olevaa vesimäärää. On tää kyllä melkoisen ihmeellistä. Mutta hei, oon melkoisen iloinen siitä, että tällä viikollakin on jo yksi kympin ja yksi 11 kilsan lenkki sujunu ilman mitään kipuja. Voisinkohan mä keväällä juosta puolimaratonin ja syksyllä maratonin?! ;)

Kävin tänään ruokakaupassa ja kun esikoisten 10-vuotis synttäreitä vietellään sunnuntaina sukulaisten kesken, niin ehdin napata yhden sipsipussin ja muutaman Pepsi Max -pullon kärryyni, kunnes sanomalehti Ilkan toimittaja ja valokuvaaja riensivät mun luo. "Vaikuttaako tammikuun limsaveron nousu sun limsan ostoon?" En halunnut kuvaani ja nimeäni lehteen, enkä varsinkaan ostoksiani. Voi hävetys! :D Päätin tällä kauppareissulla, että nyt loppuu mun pepsimaxriippuvuuteni. Meillä ei ole koskaan juotu limsoja, lapset ei niistä välitä. Mä en ymmärrä millä mä oon tänä vuonna kehittäny itelleni tällaisen riippuvuuden. Kahvia en juo, niin kofeiini tulee sitten tästä. No sovittiin mulle nauravan miehen kanssa, että limsat jää jatkossa kauppaan!

Palautusjuomat testissä

Testing Lab järjesti taas yhden tutkimuksen. Vertailtiin valmiita suklaanmakuisia palautusjuomia. Helsingissä oli juuri skiexpo, jossa järjestettiin testausta. Osallistujia oli yli 1000. Tänään oli vielä Seinäjoellakin mahdollisuus testiin osallistua, ja mähän osallistuin! :)

Kahdeksan oli uskaltautunut testiin, tai periaatteessa seitsemän valmistajaa, kun Teho Sport oli hienosti kahdella juomalla mukana. Muut olikin sitten skipanneet tämän jostain syystä.

Keltaisia kuppia oli iso rivi, ja niitä yksi kerrallaan maistoin ja arvioin. Osa oli tosi keinotekoisen makuisia, enkä todellakaan pystyisi juomaan 3-5 desiä. Mun voittaja oli vasemman puolimmainen eli Teho Sport palautusjuoma voimaharjoitteluun. Tuo toinen Teho Sportin juoma on kestävyysurheiluun. Se tuli heti perästä Gainomaxin kanssa. Täytyy sanoa, että Teho Sport on kyllä yllättäny markkinoille tullessaan positiivisesti!

Kiva testi, niin tietää ainakin mitä ite kannattaa kaupasta ostaa, jos ruokaa ei treenin jälkeen heti oo saatavilla. Koko testin tulokset ilmestyvät joulukuun alussa. Uskoisin, että facesivulta tulokset löytyvät heti niiden julkaisun jälkeen.

Hankalinta urheilussa?

Mun mielestä vastaus otsikon kysymykseen on selkeä. Mulle hankalinta on ravintoasiat. Miksi on niin helppoa tehdä treeniohjelman mukaan treenit, mutta ravinto-ohjeiden mukaan on vaikea syödä? Vaikka sillä tavalla saisi maksimoitua kehityksen ja palautumisen..

Tänään Seinäjoella Supersportissa järjestettiin triathlonilta. Siellä oli varuste-esittelyjä ja triathlonisti Darby Thomas pitämässä luennon ravinnosta. Jos joku ei miestä tiedä, niin kovasta menijästä on kyse. Darby voitti tänä vuonna mm. perusmatkan ja puolimatkan SM-kultaa miesten yleisessä sarjassa.

Mielenkiinnolla kuuntelin miehen juttuja, ja jotain jäi muistiinkin:
- Hän itse ottaa treeneissä 30 minuutin välein energiaa. Näin maksimoi sen hetkisen ja seuraavan päivän energian saannin ja palautumisen. Kisassa suunnilleen samalla aikajaolla. Puoli tuntia on helppo muistaa. On jopa kello piippaamassa ja muistuttamassa!
- Kahvia kannattaa vähentää viikkoa ennen kisaa, mielellään lopettaa. Näin kofeiini imeytyy kisassa kroppaan parhaiten. Mä jo kahvin inhoajana aattelin, että mä pääsen helpolla, kunnes muistin Pepsi Maxin.. Siitä pitäis kyllä päästä eroon!
- Syö kuusikin kertaa päivässä. Mieluummin usein ja vähän, kuin harvoin ja paljon. Tätä oon nyt yrittänytkin opetella.
- Paljonko pitäisi tunnin aikana juoda eli paljonko hikoilet? Sen voi mitata hikitestillä. Käy puntarilla ennen 1 tunnin reipasta pyöräilyä ja uudestaan puntarilla pyöräilyn jälkeen. Siinä se nesteen menetys näkyy grammoina/kiloina.
- Ja asia, jonka jokaisen pitäisi tietää. Kaikki pitää testata treeneissä, mitään uutta ei saa kokeilla kisassa.

Ravintovalmennusta

Kuten edelliseen "kiertokirjeeseen" vastasinkin ruuan kohdalle, että toiset elää syödäkseen, niin mä oon joskus miettiny, että elänkö syödäkseni. No en nyt oikeasti kuitenkaan, kun on paljon tärkeämpiäkin asioita, mutta kyllä ruoka mulle maistuu. Varsinkin hiilihydraatit. Oon hiilariholisti, sokeriaddikti, tunnesyöjä... Mitä näitä ny o. Jos ei oo karkkia, niin leipää, jogurttia, muroja, puurohiutaleita. Kaikki uppoo!

Mun paino on sahannu kymmenen kilon väliä reilu kymmenen vuotta. Ei sen enempää, mutta aina kun pääsen sinne seittemäänkymppiin, niin herään ja sitten pudotellaan 5-10 kiloa. Muutaman kerran paino on tippunu kymmenen kiloa, ja todella useasti viitisen kiloa. Eli painon oon saanu kyllä putoamaan, mutta en pitemmällä tähtäimellä aateltuna pysymään. Käytännössä syön siis sen verran, mitä mun energiantarve on seitkytkilosena. Eli sillähän se paino sit nousee. Ymmärrän toki sen, että nykyään on enemmän lihasta ja ennen tämän kokoisena olin isompi.

Tiedän kuinka paljon on missäkin hiilaria ja mistä tulee proteiinia. Diabeetikko perheessä on tämän opettanu, joten tiedän näistä enemmän kuin tavallinen kansalainen. Tiedän senkin, että tavallisessa sämpylässä on 20hh, kun taas gluteenittomassa on 40hh. Ja näkyyhän se kaloreissakin. Lempparisämpylässä, Sunnuntain kaura-porkkanasämpylässä, on kaloreita 210. Jep, luit oikein!

1.1.2012 painoin 69,6kg. 1.1.2013 painoin täsmälleen saman verran, sadan gramman tarkkuudella. Tähän mieheni totesi, että miten se on mahdollista, kun oon koko vuoden laihduttanu. :D Niinpä! No olihan mun paino ollu 66 kiloa pitkään, mutta marraskuun selkävaivat ja joulu nosti painon nopeasti tuttuihin lukemiin. Tänä vuonna paino lähti hienosti laskuun, 63,7 kiloa oli keväällä pienimmillään. Sitten tankkaus Barcelonaan antoi luvan syödä ja hupskeikkaa paino oli saman 66 kiloa, minkä edellisenäkin kesänä. Hävettää myöntää, mutta jälleen keikutaan siellä lukemissa 68. Takana lepokausi, ja samalla tavalla ruoka kuitenkin on maittanu. Helposti tuli kaks kiloa!

Nyt tilanne on sellanen, että mulla oikeasti alkaa mennä hermo tähän tai tarkemmin sanottuna itteeni, miten joku voi olla näin saamaton?! Tunnistan mun ongelmat, mm. tavat ja fiilarit. Joku menee tupakille, kun v*tuttaa. Mä haen karkkipussin. Tai työstressiin ja -ongelmiin haen karkkia, niin johan sujuu työt paremmin. Kun oon "yksin" viikonlopun eli mies reissussa, niin palkitten itteni hienosta jaksamisesta herkuilla, kun muksut nukkuu. Se on tapa. Eihän muksujen kanssa kotona oleminen enää vaadi niin paljon kuin aikoinaan, kun ne oli pieniä. Mutta muistan kuinka jo silloin hain irtokarkkisäkin, kun päivä lasten kanssa kotona oli ollut vaikea. Meillähän tytöt olivat 2v 1kk, kun poika syntyi. Kyllähän se pieni ikäero ja moni lisäjuttu siihen päälle vaati jaksamista, ja sitä vissiin tuli irtokarkkisäkistä. Jos tällainen tapa on ollu 5-10 vuotta (tytöt täyttää joulukuussa kymmenen), ehkä kauemminkin, niin jonnekin se on juurtunu, ja vaikea siitä on päästä eroon. Ei siitä pääse kuukaudessa tai kahdessa eroon.

Laura & Maija Training tarjoaa myös ravintovalmennusta. Ja Maijan kanssa lähdettiinkin nyt tarkemmin tutkimaan mun syömisiä. Pidin ruokapäiväkirjaa viikon verran, josta löytyy ihan todenperäisiä asioita, eli mm. päivällisen korvaamista Polly-pussilla:

Joku vois aatella, että mä syön liikaa hiilihydraatteja, niin mäkin aattelin. Mutta todellisuudessa mä syön liikaa proteiinia! Päivittäinen proteiinimäärä nousee liian korkealle niinä päivinä, kun syön hyvin ja mitään ylimääräisiä hiilarimättöjä ei mene. Luultavasti tämä liian vähäinen hiilarimäärä korvaantuu sillä, että syön joku päivä sitten hiilaria kaksin käsin. Jos päivän ruokailuja aatellaan, niin iltapäivät on mun kompastuskivi. Töistä kotiin tullessa voin syödä vaikka hevosen, ei ku ei sittenkään, sehän ois proteiinia. ;D Hiilaria siis uppoo.

Käytiin Maijan kanssa läpi mun syömisiä ruokapäiväkirjan pitämisen jälkeen, ja jotain muutoksia oon saanu aikaan. Mm. jättäny sokeripitoiset jogurtit ja vaihtanu ne maustamattomaan jogurttiin. Iso muutos ihmiselle, joka on aina inhonnu maustamatonta jogurttia. Nyt voin sanoa tykkääväni siitä! :) Ja mm. säilykeananas on vaihtunu tuoreeseen ananakseen.

Keskustelusta huolimatta en oo saanu karkkiputkea poikki, ja yhden herkkupäivän sijaan tänään ravintopalaverissa keskusteltiin muista vaihtoehdoista. Jos mulle sallitaankin vähän sokeria, niin helpottaisko se sitä sokerinhimoa. En tiedä, tätä kokeillaan. Olisi kuitenkin tarkoitus löytää terveellinen, normaali ruokavalio, joka tukee urheilemista, kehittymistä ja palautumista. Ja kaupanpäällisenä paino laskee ja juoksuvauhti nousee. ;) Normaalilla siis sellainen, ettei se tunnu miltään dieetiltä, vaan sellainen, millä eletään tulevaisuudessa.

Yks työkaveri sanoi kerran, että mä oon kuulemma outo nainen. Sanon ikäni ja painoni ääneen. No numeroitahan ne vaan on. Nuorru en, ja painan sen, mitä puntari sanoo. Mun mielestä ne on ihan normaaleja asioita, ei niitä tarvi salata. Ehkä mä oon outo, ja ehkä joku tuntee myötähäpeää tätäkin lukiessa, mutta mitä sitten! :D

Superfoodia talveksi

Mä oon sitä mieltä, että mitään ulkomaalaisia superfoodeja (goji-marjoja yms.) on ihan turha ostella. Suomalaisissa marjoissa on vitamiineja, ja kun vielä ite mettästä hakee, niin tietää mitä saa. ;) Kallis vastaan ilmainen, joka on varmasti laadukkaampikin? Mä valitsen laadukkaan ilmaisen!

Mustikassa käytiin Jaanan ja koirien kanssa, jotka kyllä vähän kyllästyivät meitä odottamaan. :D Milli lähtikin sitten ominpäin takaisin mökille, Nano vahti meidän touhuja loppuun asti. Mustikkaa pitäis käydä hakees vielä vähän lisää..

Seuraava vuorossa ollut marja oli vadelma. Sitä kerättiin Jaanan kanssa sateessa, ja totesinkin, ettei mua kyllä nuorempana olis sateessa mihinkään puskaan saanu kykkimään! :D Sitten seuraavana päivänä vielä muksujen kanssakin käymään. Muutaman euron lupasin heille kerätystä litrasta, ihan samoin kuin mulle luvattiin joskus muksuna. ;)

Mikäs sen parempaa, kun tehdä hyviä ja terveellisiä välipaloja talvellakin! Tämän hetkiset marjasaldot pakastimessa (mansikat, vadelmat ja mustikat) eivät pitkälle talvea riitä, joten vielä pitäis jaksaa mennä kyykkimään..

Haaste: Viikon menu

Sain Jaanabalta pääsiäisen tienoilla Viikon menu -haasteen.

• kuvaa viikon ajan kaikki tekemäsi ruoka (jos et muista kuvata niin mainitse päivän kohdalla mitä teit)
• jos ruoka on tosi herkku ja haluat jakaa reseptin niin hyvä juttu :-)
• 7 ruokaa siis ja lisäksi vinkki johonkin helppoon jälkkäriin “Viikon vinkki”
• kerro keneltä haasteen sait ja jaa haaste vapaasti ainakin viidelle blogiystävällesi.
• laita postauksen otsikoksi: Haaste: viikon menu

No jos jollekulle ei oo vielä tullu selville, niin mähän oon ihan surkea kokki. :D En tykkää ruuanlaitosta, enkä osaa tehdä ruokaa. Mutta tykkään syödä! ;) Mä oon varmaan joskus kertonu kuinka joku äitienpäivä meillä oli treffit yhden siskon luona jokainen sisko perheineen + vanhemmat. Yksi sisko leipoi täytekakun, toinen juustokakun ja kolmas jotain muuta. Mun pyydettiin ostamaan kaksi keksipakettia. ;D Tai, kun jouluna nähtiin samalla sakilla ja jokainen kokkaili jotain ruokaa, niin mua pyydettiin tekemään vihreä salaatti. ;D Tai, kun lapset syövät mun tekemää muusia ja toteavat, että koulussakin on parempaa perunamuusia! ;D


Sunnuntain lounas: perunamuusia, lohta ja salaattia. Mun tekemä, mies ei ollu kotona. ;)

Tämä on siis lähtökohta, eli surkea sellainen. Mun ruuat ei oo mitenkään erikoisia. Enkä arkea jaksa ees mitään hidasta ruokaa laittaakaan. Töistä tullessa on kova nälkä, niin mulla kuin lapsilla. Arkena se oon yleensä minä, joka ruuan teen, koska mies tulee töistä myöhemmin. Viikonloppuisin puolestaan kokkaa sitten mies, mä pysyn kaukana keittiöstä. ;) Onneksi mies tykkää kokata, ja osaa sen homman paljon paremmin kuin minä!


Maanantain lounas: Eilisen rippeet.

Mä en koskaan kokeile mitään uusia reseptejä, vaan teen samaa kotiruokaa aina. Eli niin tylsä kuin vaan voin olla. Onneksi mä en oo perheen kokki! ;) Kuola valuu, kun blogeissa näkyy hyvännäköisiä ruokia, mutta mä en niitä osaa ja jaksa tehdä. Kuolailen vaan rauhassa ruudun takana. :P

Yritän syödä niin, että lautasella on jotain hiilihydraattia (yleensä perunaa, riisiä tai pastaa), jotain proteiinia eli lihaa ja lisäksi kasviksia.

Tiistain lounas: Eiliseltä päivälliseltä riisiä, ja koska kana loppui, niin lisukkeeksi tonnikalaa. Salaattia, raejuustoa ja siemeniä.

Keskiviikon päivällinen: Makaronia, jauhelihasörsseliä ja porkkanaa. :D 

Torstain päivällinen: Hernekeitto säilykepurkista, jauhelihaa ja juusto lisukkeeksi.

Perjantain lounas: Työpalaverin jälkeen kebab itämaisella riisillä.

Lauantain päivällinen: Tacoja, salaattia, jauhelihaa, tomaattia, kurkkua, paprikaa ja salsa-kastiketta.

Näistä ruuista ei tarvi paljon reseptejä jaella. ;) Mä en myöskään harrasta leipomista. Ainoastaan synttäripäiville pakolliset. Nykyään täytekakun teetän siskollani tai miehen siskolla. Niiltä se onnistuu paremmin. ;) Loput ostan kaupasta, jos likat ei leivo. Ne nimittäin tykkää. Nyt on joku leipomislehtikin alkanu ilmestyä, ja meille kyllä on ostettu kaikki kolme ilmestynyttä lehteä. Mä en oo niitä vilkaissukaan. :P

Jälkiruoka ei oo jälkiruoka, vaan välipala. On sen verran täyttävä. Smoothie siis.

Mutta kaikkineen oon siis petrannu syömisten kanssa, ja töissäkin syön nykyään kunnon ruuan sen sijaan, että söisin puuroa, leipää tms. Ja jogurtin syöminen on vähentyny huomattavasti, ja tilalla on nykyään enemmän rahkaa. Hyvä mä siis!

Tämä haaste lähtee eteenpäin Annille, Päiville, Kipalle, Elinalle ja Elisalle. Ois kiva nähdä, mitä te laitatte suuhunne. :)

Valkoinen myrkky

Työkaveri kiikutti mulle Tieteen Kuvalehden 11/2012, jossa oli kolmen aukeaman juttu sokerista. Tuosta valkoisesta myrkystä. Täytyy sanoa, että aika mielenkiintoinen juttu. Tärkeimmät asiat olivat, että kuinka sokeri vahingoittaa maksaa kuten alkoholi. Orjuuttaa pahemmin kuin kokaiini. Aiheuttaa vieroitusoireita kuten heroiini ja altistaa ahmimiselle kuten kannabis. Alkoholi on noista kolmesta aineesta ainut, joten olen kokeillut, joten väitteisiin en tarkemmin ota kantaa. Enkä myöskään siihen, että asia oli testattu rotilla.

Kuitenkin suurena sokerin ystävänä en väitteitä voi kumotakaan. Kyllä se vaan koukuttaa. Sokeri.

Ympäri ämpäri

Kävin eilen taas Botniahallissa ajamassa. On se vaan niin tylsää. Ensinnäkin se, että kello herättää vapaapäivänä viideltä ja sitten se, että monta tuntia täytyy kiertää kenttää ympäri. Maantiekelejä odotellessa! ;)

Jos aina tekis vaan mielekkäitä treenejä, niin ei sitä varmaan kehittyisi ollenkaan. Eli sen takia mä tuonne Botniaankin tähtään lauantaiaamuksi seiskaksi, että saisin pitkiä pyörälenkkejä alle. Niitä ei kovin montaa ehdi maantielläkään tulemaan ennen toukokuun Barcelonan kisaa.

Onneksi sain aina välillä seuraa jostain miehestä, jonka kanssa hetken jutella. Suurin osa siellä ajavista on ruotsinkielisiä, ja mä en niitten puhetta oikein ymmärrä. Sanoinkin jossain vaiheessa edellä ajaville kahdelle miehelle, ja vieressä olevalle miehelle, että jos te mulle puhutte, niin mä en ymmärrä mitään. :D Vaihtoivat sitten suomeksi, ja mäkin pystyin naureskelemaan heidän jutuilleen.

Ja näinhän mä yhden tutunkin. Terveisiä vaan Hannelelle. ;) Enhän mä tunnistanu, vaikka tutunnäköinen olikin.

80 kilsaa tuli poljettua. Yhtä VK1-kymppiä lukuunottamatta PK1:sellä rullailua. Tylsää, mutta kehittävää.

Jännitän tässä Pirkan hiihdossa hiihtäviä. Siskokin on siellä 90km vapaata hiihtämässä. Se, joka on meistä neljästä sisaruksesta kovakuntoisin. Se, joka on maratoninkin juossu alle 3,5 tuntiin. :) On ensimmäistä kertaa täyspirkkaa menossa, puolipirkka meni upeasti pari vuotta sitten. Nyt on vaan flunssa alla, mitä tuossa murehtikin. Aamulla tulikin viesti ennen lähtöä, että "perinteisen kärki on 13km viime vuotista aikaa jäljessä, joten saas nähdä millainen tappokeli on tulossa". Viime yön lumimyrsky oli kyllä melkoinen! No ainakin nyt aurinko paistaa, joten onneksi edes sää suosii, jos ei latubaana.

Maistuu salaattikin paremmalta, kun ottimet on Kuubasta asti. ;) Tuliaiset ovat, ite en oo siellä käyny.