Uutta lamppua testaamassa

Hiihto vaihtui eilen maastopyöräilyyn. Ihan uskomaton on tämä helmikuu ja lumettomuus. Nyt kun on plussan puolella ja vettäkin satanut, niin eipä lunta näy paljoakaan. Päätin myös eilen, että en lähde Jämille hiihtämään. Ihan älytöntä se olis, kun oonko kolme kertaa käyny tänä talvena hiihtämässä.

Eilen illasta lähdin jäälle pyörän kanssa luistelemaan. Välillä oli ihan mielettömän liukasta. Kiersin Sannan kautta, ja sainkin siitä kaverin lenkille. :) Parin tunnin pyöräily sujuu nopeammin seurassa kuin yksin. Mulla on uusi pieni, mutta tehokas lamppu pyörässä. Jostain kaukaa indokiinasta tilattu ladattava versio. Tuo, mikä kuvissa näkyy vihreänä.

Viikko 6:

Uinti 2h 53min

Pyörä 2h 42min

Juoksu 2h 1min

Voima 1h

_____________

Yhteensä 8h 37min

Saas nähdä tuleeko tälle vuodelle ensimmäinen tauti. Kun pääsin töistä kotiin, niin tuli kylmä ja alkoi kurkussa vähän tuntumaan. Tytärkin valittaa pääkipua ja huonoa oloa. No tänään on sopivasti lepopäivä, niin saa rauhassa tilannetta kuulostella. Toivottavasti en nyt tulis kipeeksi!

Joskus on tosi ärsyttävää, kun oon ihan käsi keittiössä. Mutta täytyy myöntää, että on aika kiva, kun mies puolestaan osaa sen homman. ;) Alla kuva eilen ruuaksi olleesta kasvissosekeitosta. Oli hyvää, nam! Tänään puolestaan tytär valmisti ruuan, joten kyllä mua hellitään. ;)

Sokkona ladulla

Viime viikon treenit päätti 20 kilsan hiihto. Reilun kilsan rinkiä ympäri hiihtäminen on kyllä tylsää puuhaa, vaatii jo vähän itsekuria. Varsinkin kun eiliseen hiihtoon lähtökohdat oli mitä oli. Mulla oli lauantain crossfit-vuorosta ja leuanvedoista hauikset niin kipeet, että käsien pitäminen suorana sattui ja sattuu edelleen. Siis ihan kädet normiasennossa sivuilla roikkuen. :D Lihas kun venyy silloin. 90 leukaa teki tehtävänsä. :D

Hiihto teki kyllä hyvää tukkoisille käsille ja hartioille, mutta voimaa käsissä ei ollu ihan normaalia määrää. Sitten satoi uutta lunta paljon, ja tietty uusi lumi teki ladusta tahmeaa ja hyvä luisto oli kaukana. Hiihto oli siis hidasta ja silmät kiinni sai välillä hiihtää, kun lumi satoi suoraan silmiin. Kyllä mä aika monta kertaa katoin kellosta, että montako sataa metriä vielä. :D

Näitäkin treenejä välillä on, mutta ei auta, jälkeenpäin on toki hyvä fiilis. :) Tuli tehtyä se, mitä ohjelmassa luki ja onneksi mies oli lämmittäny saunan, jossa sai hiihdon päälle rentoutua ja lämmitellä.

Muukalainen ladulla. Ainoa kuva minkä ehdin napata ja sit iLuuri sammu.

Tarkoitus oli viime vuoden tapaan osallistua Kauha-Hiihtoon 60 kilsan perinteiseen hiihtoon 16.2. Mutta tämän talven lumettomuuden takia ja siitä syystä vähäisten hiihtokilometrien vuoksi 60 kilsaa tuntuu pitkältä. Eikä ole ees vielä varmaa pystytäänkö Kauha-Hiihtoa vähäisen lumen vuoksi järjestämään, se selviää vasta tulevina päivinä. Toinen vaihtoehto olisi samana viikonloppuna hiihdettävä 42 kilsaa Jämillä, mikä matkaltaan olisi parempi vaihtoehto. Mutta täytyy myöntää, että eilinen hiihto ei vakuuttanu sujuvuudellaan mua ja lähtemistä mihinkään hiihtotapahtumaan. :D Hyvä treeni toki sellasesta tulisi, mutta silti jäi mietityttämään.

Viikko 5
Pyöräily 45min
Juoksu 47min
Hiihto 1h 53min
Voima 2h 9min
Uinti 4h 21min
______________
Yhteensä 9h 55min

Kuvaaja ja kuvattava

Tänään uintivuorolla oli ohjelmassa jotain muuta kuin normaalia uintia. Vietinkin altaassa tunnin ja viisi minsaa, ja uintia kertyi 250m! :D Homman nimi oli seuraava: kuvasin 16 triathlonistin uintia. Ihan kivaa hommaa, kun näki erilaisia uinteja ajan kanssa pinnan alta.

Märkäpuku oli päällä, koska kylmähän tuolla muuten tulis ja tuli kyllä vähän nytkin. Ja kun puku kelluttaa, niin painoin itteäni vasemmalla kädellä alas päin käsi koukussa niin, että lopuksi kyynärpäätäkin särki. :D Mutta kivaa oli. Kun kaikki oli kuvattu, niin nappasin märkäpuvun pois, uin 100 metriä ja sen jälkeen 3x50m kovenevalla vauhdilla, joka filmattiin. Saas nähdä, miltä uinti näyttää. Hirvittää. ;) Tietysti verraa ja samalla tuntumaa veteen olisi voinu hakea vähän kauemmin, mutta näin tällä kertaa. Kiitos Tuomolle alla olevista allaskuvista!

Juoksin tänään 14 kilsaa, ja jälleen ilman ongelmia. Kiitos Maijalle, jonka kanssa oon useasti kättä vääntäny treeneistä syksyllä. Ei ehkä juostais vieläkään ilman kipuja, jos olisin oman pään mukaan treenannu. ;) Myönnän. Kiitos! Kaksi lepopäivää per viikko ovat tulleet tarpeeseen, ja juoksun sijaan suosauvakävelyt jne.

Mutta tuohon 14 kilsan juoksuun. 2km oli alkuverraa, 10km lujempaa vauhtikestävyyden ykkösalueella, ja 2km loppuverraa. Aikaa meni kymppiin kauan, 57:06. Tarkoittaa 5:42min/km. Mutta siitä saa syyttää vaan itseä, ja viiden kilon painolastia versus viime kesä. Toki peruskuntokausi, paljon vaatetta jne. Niin eihän samoilla vauhdeilla voi juosta kuin kesällä. Kesään onneksi on vielä aikaa! :)

Hiihtämässäkin oon ollu. Täytyy muuten sanoa, että vaikka on tylsää hiihtää kilsan lenkkiä, niin hyvä puoli siinä on, että voi muksut ottaa hiihtämään mukaan. Voivat hiihtää niin kauan kuin haluavat, ja sitten lopettaa. Ite näkee missä kulloinkin menevät, ja koska ovat saaneet tarpeekseen. :)

Tuolta mä tuun.

Ja tuonne mä meen.

Pyörähuolto, hiihtokauden avaus ja arvonnan voittaja

Selkä alkaa olla hyvä. Lihasjumi keskiselässä on, mutta Marjo-hieroja saa hoitaa sen keskiviikkona kuntoon. Oon päässy eilen ja tänään jo harrastamaan liikuntaa! Oon tosi tyytyväinen, että tämä meni tällä kerralla näin nopeesti ohi. Istumista oon välttäny, ja töissäkin aion suurimmaksi osaksi seistä. Ihan vaan välttääkseni hyvällä mallilla olevaa parantumista.

Eilen käytiin Sannan kanssa vähän kokeilemassa miltä pyörän selässä istuminen tuntuis. Ja kylmän ilman ja tuulen takia siirryttiin oudolle mettäpolulle, mikä vähän alkuun mietitytti selän takia. Mutta päätettiin, että jos pomput selässä tuntuu, niin tehään uukkari. Sen verran oudoilla mailla oltiin, että kahteen kertaan katottiin kännykän kartalta, että mihinpäin ollaan tulossa. Kyllä sieltä sitten koiralenkeiltä tuttu tie vastaan lopulta tuli.

Muuten, mun iLuurin akku pysyy nykyään lenkeillä päällä, kun laitan sen SPIbeltiin ja sen puolestaan takin alle, lähelle ihoa. Näin puhelin pysyy lämpimänä, ja sai jopa kuvia. ;)

Joskus lenkin jälkeen on pyörä saanu samantien pesun, mutta tällä kertaa se pääsi huoltokoppiin! On raukka pitkään jo vaihdellu vaihteita huonosti, kun yhden vaihteenkin skippaa kokonaan.. No tänään sain pyörän kotiin kiiltävämpänä kuin koskaan, kunnon huolto tehtynä! Pistin ketjut ja vaihdevaijerin tilaukseen, ja kun ne vaihdetaan, niin kuulemma navat huolletaan samalla. Ei ollu mun pyörä ihan täydessä kunnossa, vaan takapakka liikkui epämääräisesti. Suuret kiitokset T:lle huollosta!! Ehkä mä pysyn jatkossa mettässä paremmin toisten mukana. ;)

Hiihtokausi tuli puolestaan avattua tänään. Seinäjoella on lumetettu 1,4km latu, ja sitä hiihtelin kymmenen kertaa ympäri. Mukavasti leijaili luntakin vielä, kunnon talvikeli. Olihan mukavaa!! :)

Ihan vielä ei pääse uimaan! ;)

Sitten arvontaan! Facesta löytyi 29 kommentoinutta henkilöä, ja blogin puolelta puolestaan 73. Kaksi kommenttia oli anonyymi jättänyt ilman nimimerkkiä, niin ne mun oli tiputettava joukosta pois. Yhteensä raapustin lapuille tasan 100 nimeä! :)

Taas onnettarena toimi tytär, mutta koska tässä hommassa on vuorot ja kumpikaan ei muistanu, että kumpi keväällä nosti reppuarvan, niin meidän täytyi käydä kuvista tarkistamassa, että saimme oikean tytön käden kuppiin. ;)

Täydellisen puhdasta pyörää voi ihailla sisällä!

Zero Pointin kompressiosäärystimet tällä kertaa nappasi itselleen blogiin nimimerkillä Sallis kommentoinut tyyppi! Onnea Sallis, pinkit säärystimet on sun!! Laitatko mulle mailia osoitteeseen ninnille at gmail.com. Kerro säärystimen kokosi ja osoitteesi. :)

Kunniamaininta lähtee Rahkamuijalle, jonka nimimerkki oli kamalan hauska lasten mielestä! ;)

Kauha-hiihto 17.2.2013

Tänään oli päivä, kun vuorossa oli pisin hiihtolenkkini ikinä, 60 kilometriä. Viime talvena hiihdin kerran viiskymppisen, ja tänä talvena on tullut yks 40 kilsaa ja muutama kolmikymppinen.

Oli luvattu ihan vaan yksi-kaksi astetta pakkasta, ja sukset oli laitettu paikallisessa urheilukaupan huollossa kuntoon. Normaalisti tuolla säällä on luvassa jäistä latua, ja pitoa tarttee. No kun pääsin lähtöpaikalla kokeilemaan latuja, niin totesin ladun olevan todella pehmeää lunta. Kaukana jäisestä. Mulla pitää vähän liiankin hyvin, eikä luista. Tiedossa raskas lenkki. Maisemat on kuulemma mahtavat, joten nautitaan niistä. ;)

Tuttujakin näkyi, ja Jaana varoitteli, että alku on nousua. Se oli ihan hyvä tiedostaa, että alku on vähän salakavalaakin nousua.

Tämä reitti kaksi kertaa. Kuva: linkki

Alkuun meni monta latua rinnakkain, ja ne siitä pikkuhiljaa supistui kahteen latuun. Latu oli vedetty moottorikelkalla metsään, joten latua ei siis ollut hiihdetty useasti, eikä se latupohja ollut painunu kovaksi. Lumi oli pehmeää pakkaslunta.

Alku oli ihan hirveä. Suksi ei luistanu, ja tökki vähän väliä. Kävi sitten niin, että otin vähän tuntumaa pitovoiteen ansioista lumipenkastakin. Onneksi takana tulevilla miehillä oli hyvät refleksit, ja eivät tulleet päälle. Tämä lento ei jäänyt ainoaksi, mutta toisella kertaa takana ei ollut ketään. Kertakaikkiaan vaan suksi tökki niin pahasti. Mä suksin sitten kuuseen. ;)

Aattelin, että yksikin lento vielä, niin sitten lentää sukset kuuseen. No pysyin pystyssä, vaikka läheltäpititilanteita riitti. Olin jo päättänyt, että kierrän vain yhden kierroksen eli 30 kilsaa, ja sitten keskeytän. Mun ei oikeasti tarvi tällaisilla suksilla hiihtää. Ylämäessä sukset piti, jopa niin hyvin, että yhdessä jyrkässä nousussa seisoin ladulla ja nostin sauvat ilmaan. Sukset eivät liikkuneet yhtään taaksepäin. :D Ja arvatenkin porukka meni alamäessä ohi. Vähän söi.. Toki suurin osa meni jo alussa ohi, tai ainakin siltä tuntui, että he katosivat vaan metsään.

Huoltopisteitä oli 7-8 kilsan välein, ja pysähdyin jokaisella juomaan mehua ja/tai urkkajuomaa ja ottamaan suolakurkkuja/rusinoita. Kahdella ekalla juomapisteellä mentiin vaan juoman avulla.

Kolme kilometriä ennen ensimmäisen kierroksen loppua tein huomion. Pitovoide pohjasta oli vähentynyt, ja luisto oli parantunut. Siinä kohtaa fiilis oli tosi hyvä, ja tottakai lähdin toiselle kierrokselle. Saisi tehtyä hyvän ja pitkän treenin! Ekaan kiekkaan meni aikaa 2,5h. Ja sykkeet olivat paukutelleet tasaisesti vk1-vk2:n alueella.

Kun olin pari kilsaa hiihtänyt toista kierrosta, niin tienylityspaikan mies huikkas mun olevan kolmantena naisena. Mun piti varmistaa kuulinko oikein, mihin ne muut oli menny?!

Miten enemmän kilometrejä tuli, sitä parempi fiilis mulla oli. Suksi luisti, ja vain pieniä ei-haittaavia tökkäyksiä oli. Energiaa otin tasaiseen tahtiin, ja nyt tiesin reitin ylä- ja alamäet. Kyllä se toinen kerta Lauhanvuoren päälle tuntui niin käsissä kuin sykkeissä.

Mukanani olevat energiat. Geelejä ja suolapähkinöitä ei mennyt, kolmesta energiapatukasta meni kaksi. Ja lisäksi 3dl juomaa meni yhdessä alamäessä (42km kohdalla), kun oli vielä neljä kilometriä seuraavaan tankkauspisteeseen.

Jos mulla olisi ollut puhelin mukana, niin olisin pysähtynyt 49 kilometrin kohdalla ja ottanut kuvan. Edessä oli pelkkää valkoista. Lunta oli jäänyt kiinni puiden runkoihin, että kaikki mäntyjen rungotkin olivat valkoiset. Oksat olivat täynnä lunta, maa oli täynnä lunta. Niin upean näköistä! Muutenkin maisemat olivat oikeasti hienot!

Viimeisellä kympillä tuli vielä ohitettuakin muutama mies, ettei se mun vauhti ainakaan tippunut ollut. Kyllä se maali sieltä tuli, eikä yhtään liian aikaisin. Hartioissa ja ojentajissa hiihto jo tuntui, muuten olisi kyllä jaksanut ja hyvissä voimin olinkin. Maalissa kuuluttaja kertoi mun olevan toinen yleisen sarjan nainen, ja pokaalikin tuli. No oikeasti osanottajia ei ollut meidän sarjassa kuin kolme, ja nelikymppisissä kaksi. Jälkeenpäin näin listaa, etukäteen en tiennyt. Muut naiset olivat ilman aikaa -sarjassa, tai sitten hiihtivät lyhyemmän matkan.

Olihan siis kokemus, mutta onneksi noin päin, että alku oli kamalaa ja loppu hyvää. Toiseen kierrokseen meni aikaa kymmenen minuuttia vähemmän kuin ekaan, ja mun loppuaika oli 4:50. Hävisin voittajalle kymmenen minuuttia. Oon tosi tyytyväinen, että jaksoin viisi tuntia hyvin, eikä tullut mitään sippaamista tms. Niin, ja keskisyke hiihdosta oli 170. Jos aattelen juoksun sykerajoja, niin tuo tarkoittaisi sykettä vk1-vk2 rajalle. Hyvä fiilis siis jäi! :)

Niin ja olin muuten voittanu arvonnasta termospullon. :)

Onnistunut kutosviikko

Kutosviikko oli oikein onnistunut! :) Toivottavasti nyt jatkuu kevät samaan malliin, ja saa tehtyä kaikki treenit ja vielä hyvin.

Hiihto 3h 34min
Voima 1h 55min
Uinti 1h 50min
Pyöräily 1h 29min
Juoksu 45min
--------------------
Yhteensä 9h 33min (+ lihashuolto 45min)

Polven kanssa oli sellainen jännä juttu, että tiistain kuntosalilla polven takaosaa kiristi mielettömän paljon, kun jalka oli tukijalkana ja toinen jalka oli taljassa. Päätin vaan, että jos kerran ovat vain hermot, joita kiristää, niin sisulla teen loppuun. Perjantaina olikin ihan eri tavalla, ei kiristänyt yhtään. Ja se torstain juoksukin onnistui. Samoin onnistui sunnuntain juoksu. En ymmärrä mitään, mutta rauhassa jatkan testaamista. :)

Viikonlopun hiihtolenkillä meinasin tappaa päästäisen. Tuollanen hiiri pääsee muuten lumen päällä harvinaisen lujaa, ja arvioin oman vauhtini väärin suhteessa pieneen eläimeen. :D Tosin en varmaan olisi ehtiny pysäyttämäänkään suksia.

Viikonlopun treeneistä kuvia:

Pulssissa on seinät vaihtaneet väriä värikkäistä mustiin.

Täplikäs peili, treeni tehty.

Yksi pyöräilijä sattui mun kuvaan, mutta oli siellä enemmänkin. ;)

Hiihtämään menossa..

Hiihtämässä oli uskomattoman rauhallista, ja nautin hiljaisuudesta, lumisateesta ja hiihtämisestä. Kunnes tuli vk-osuuden aika. ;)

Jäätynyt käpy

Vituttaa niin ku pientä oravaa, jonka käpy on jäässä. Siinä lyhyesti tämän hetken fiilikset. Viime viikkoon mahtui kuitenkin paljon hyvääkin:

1. Kävin märkäpuvulla uimassa uusia satasen ennätyksiäni uimahallissa. Uinti tuntui hyvältä ja olin tosi tyytyväinen treeniin!! :) Kyllä se oma vauhti varmaan koko ajan kehittyy. Ja luulen, että kohta on tonnin ajan vuorokin. Sittenhän sitä näkee. ;) On kyllä pettymys, jos en pääse alle 19:40. Jokainen sekuntti, mikä ajasta pois lähtee, on aina eteenpäin!

2. Viikon pitkällä lenkillä oli upeat maisemat. Lauantaiaamuna aikaisin liikenteeseen, ja kyllä se aurinkokin sieltä hetkeksi nousi. Hiihtoladulla sitä ei hirveästi näkynyt, mutta sain mä pienen vilauksen siitä. Ensimmäinen pitkä hiihtolenkki, jonka jälkeen ei tullu nivuset kipeeksi. Hiihtoa tuli 2:44 ja matkaa kertyi 33,3km, eli keskivauhti oli mukavat 4:55min/km pk1-sykkeellä.

3. Sain ehjän treeniviikon pitkästä aikaa!!

Hiihto 4h 8min
Uinti 2h 25min
Voima 50min
Juoksu 36min
-----------------
Yhteensä 7h 59min (+ lihashuolto 1h 25min)

Ja sitten siihen ikävään asiaan. Juoksin eilen kolme kilometriä.. Joko arvaatte? Jep... Kävin ensin koirien kanssa metsälenkillä vajaa 1,5 tuntia. Josta suunnilleen puolet oli epätasaista alustaa, kun kapeilla poluilla tai toisten kengänjälkiä seuraten menin. Tämän kävelylenkin jälkeen polvessa oli outoa tuntemusta. Ei kipua kuitenkaan. Kävi mielessä, että lähdenkö juoksemaan vai enkö. Totesin itselleni, että jos polvi on kestääkseen viiden kuukauden jälkeen ja yhden pienen kävelylenkin jälkeen, niin se kestää kyllä sen 3km. Juoksin rauhallisesti ja pikku hiljaa alkoi tuntumaan kireyttä, lähinnä polven takana ja välillä myös polven alapuolella säären ulkosyrjällä.

Tänään on tuntunut jomotusta/painetta välillä samassa paikassa eli polvitaipeen yläpuolella takareidessä ja välillä alapuolella pohkeen yläosassa. En lue sitä kivuksi, mutta ei toisessa jalassa mitään tällaisia tuntemuksia ole. Jotenkin jo alkaa olla sellanen fiilis, että voiko tää enää itbs/juoksijan polvi -vaivaa ollakaan. Tuo reiden ulkosyrjän kalvohan on hierojan/fyssarin mukaan niin irti kuin nyt vaan voi olla, eli ei kireyttä enää siellä suunnalla. No jatketaan juoksutestausta ja mietitään tulevaa..

Lihaksille töitä

Viikko on pulkassa ja uinnin lisäksi pääsin hiihtämäänkin. Aika voimatonta oli lauantain hiihtokokeilu, mutta tämän päivän kolmen tunnin lenkki oli jo parempi. Jaloissa kyllä potkut tuntuivat 2,5 tunnin jälkeen jo niin hyvin, että jäin miettimään, että onko kolmen viikon päästä edessä oleva 60km hiihto sittenkään järkevää. ;)

Hiihdin tänään 33,8km ja aikaa meni 3h 2min. Peruskestävyys 1 -sykkeillä, joten rauhalliseen tahtiin. Keskivauhti näytti olevan 5:23 min/km, joten ihan viime kertaisiin hyvällä säällä hiihdettyihin lukemiin en päässyt (40,8km ja 3:11). Hiihto on kyllä niin välineurheilua, ja säästä kiinni tuo vauhti.

Aattelin tosiaan mennä Kauha-hiihtoon kokeilemaan tämän talven pitempää hiihtoa. Siellä olis luvassa 60 kilometriä perinteistä. Hiihtokilometrejä on tänä talvena ehtiny kertymään vasta kolmea kilometriä vajaa 200, joten ei paljon. Mutta hyvänä pitkänä treeninä tietty nuo tuollaiset pitemmät tapahtumat ovat hyviä! :)

Patukkatauolla 1,5h hiihtämisen jälkeen. Pitäiskö ostaa uudet sauvat, kun ovat jeesusteipillä teipatut. ;)

Ainut energiapatukka mistä tykkään ja mikä mulle (keliaakikko eli gluteeniton ruokavalio) sopii, on tuo Fastin tuote. Onko teille tullu vastaan mitään hyvää proteiinipatukkaa, joka olis gluteeniton?

Viikko 4:
Hiihto 3h 45min
Uinti 1h 55min
----------------
Yhteensä 5h 40min (+ lihashuolto 1h 15min)

Nyt mäkin näen trainerilla polkiessa tai hallia ympäri kiertäessä matkan, ja vielä kadenssinkin. Nimittäin mies toi työreissulta mulle tuliaisia, Garminin sykemittariin sopivan palikan. Vielä en oo voinu sitä testata, muuta kuin käsin polkimia pyörittäen. ;D

Ja arvatkaas mitä?! Huomenna on se päivä, kun käyn fyssarilla ja me sovitaan miten lähden testaamaan juoksemista. Mua kyllä hirvittää ihan oikeasti! Mitäs jos polvi ei kestäkään?!?!

Vuoden eka

Vuoden eka viikko on jo ohi. Treeniä kertyi lähes yhdeksän tuntia, mutta tuntui siltä melko kevyeltä. Viikon pitkäksi lenkiksi oli merkitty kolmen tunnin hiihto. Mietin, että lähdenkö Lamminpäähän muun sakin kanssa hiihtämään vai hiihdänkö kotona. Päädyin vasta lauantai iltana siihen, että starttaan ysiltä lenkille Seinäjoella. Aattelin, että omavauhtista seuraa ei välttämättä paikalle tulevista valmennustiimiläisistä löydy, kun suurin osa luistelee ja on tietty kovakuntoisempaa porukkaa..

Lenkki oli todella hyvä! Hiihdin kaksi kertaa Joupiskalta Ahonkylään ja takaisin. Yhteensä 40,8km. Ensimmäisen kierroksella mulla oli seuraa ennestään tuntemattomasta ihmisestä, mutta toisen kierroksen hiihdin yksin. Täytyy hommata varmaan joku pullolaukku tms, kun tuossa tavallisessa vesipullossa jäätyi taas nokka. Vitsit, että lähes joka päivä tulee mieleen jotain, mitä tarttis..

Sumua näkyvissä vasemmalla järven suunnalla.

Viimeiset kymmenen kilsaa oli pakko pitää syke kynnyksen tietämillä, kun takana niskaan hengitti joku mies. Ohitti jokaisen kenet mäkin, tuli ylämäet ja alamäet mun takana. Enhän mä ny voinu missään tapauksessa hidastaa vauhtia. :D Lopuksi lenkille tuli pituutta sen 40,8km, ja aikaa meni 3:11:54. Keskivauhti oli 4:41min/km ja keskisyke 154. Juostessa mun AerK on 160, joten eiköhän se hiihtäessäkin oo sitä luokkaa. Oli kyllä hyvä keli, ja paljon hiihtäjiä. Suksi luisti hyvin. Latu ehkä vähän liiankin liukas, koska potkut tuntui välillä menevän ihan läpi. En mä kyllä normaalisti noin nopeesti hiihdä, mutta hiihtohan onkin välineurheilua ja sää vaikuttaa paljon. :)

Huurteiset jalat.

Lenkin aikana otin kaksi geeliä, ja juomana oli vesi. Aamupalalla olin matkassa, ja hyvin näytti energia riittävän. Ehkä kunto on vähän noussut viime talvesta. :)

Viikko 1:
Hiihto 3h 12min
Uinti 2h 45min
Pyöräily 1h 40min
Voima 53min
Juoksu 27min
--------------
Yht. 8h 57min

Tarvisin pyörään nopeusmittarin. Tietty kadenssikin vois olla samassa.. Mutta minkä hommaan? Garminin 310 mittariin sopivan anturin? Polarin sensorista ainakin loppuu paukut nopeesti, ja sitten pitäis hommata uusi.. Erikseen joku mittari, mikä?! Saisin vaan mitattua matkaa hallissakin pyöräillessä. Ja unohtu mulla sykemittarikin päälle viime kesänä yhdessä kisassa niin, että siitä loppu akku jo ennen starttia ja sitten mulla ei ollu mitään faktaa mistään. Ois ollu ees kiva nähdä pyöräillessä vauhti. Mitä siis suosittelette?

Vuoden vipa viikko



Taas on sunnuntai, ja yksi viikko vierähtänyt. Sinänsä poikkeuksellinen viikko, että oon lomaillu koko viikon. Ulkoilua on tullut enemmän, mitä viikon tunnit näyttävät, koska oon mm. hiihtänyt lasten kanssa ja ollut rinteessä kolmen tunnin ajan. Niin, ja tein mä fyssarin mulle määräämiä pakaraa vahvistavia liikkeitäkin Joupiskan rinteessä. Toki ite en silloin lasketellu, vaan katselin tyttöjen menoa rinteen juurella. Voi olla, että sain katseita osakseni, mutta väliäkö tuolla. :D



Uus takki ja mösä.

Tunteja tälle viikolle (vko 52) kertyi seuraavanlaisesti:

 

Hiihto 3h 2min

Pyöräily 2h 25min

Uinti 2h 10min

Voima 45min

Juoksu 20min

-----------------

Yht. 8h 42min (+ lihashuolto 2h 25min)

Näkyvyys pyörälenkillä on tärkeää! Valo ei ole kameran salama, vaan otsalamppu.

Katselin tuossa vähän juoksukilometrejä keskiviikon lääkärikäyntiä varten. Kolmessa kuukaudessa (loka-joulukuu) oon juossut 35 kilometriä! Jep.. Katotaan mitä lääkäri tuumaa, miten jatketaan tämän ITB-syndrooman kanssa. Oon tässä pohtinu kaikenlaista magneettikuvauksesta kuukauden juoksu- ja pyöräkieltoon. Jos tuo pyöräily ylläpitää ongelmaa? Vaikka oikeasti polveen ei satu pyöräillessä, ainoastaan juostessa. Nyt on vaan loistava aika hiihtää, joten sinänsä kuukauden juoksemattomuus+pyöräilemättömyys olis paras toteuttaa nyt.

Hiihtolenkillä.

Neljä eri ihmistä on todennut, että kipeän polven ulkosyrjä ei ole samanlainen toisen polven kanssa. Kaksi on puhunut paksuuntumisesta. Mutta onko kyse nimenomaan ITBS:stä vai onko ongelmana sen alla oleva limapussi, vai mikä?! Se selviäis kuvauksella, koska kukaan ei pysty sanomaan mikä oikeasti on ongelma. Ens viikolle on varattu myös LPG-hoitoon aika, kokeillaan sitäkin. Itse oon rullaillu ja venytelly lantiota paljon, mustelmille saakka. :D

3:40

Tänään oli taas päivä, jonka mä sain käyttää treenaamiseen lähes kokonaan. Aamulla ajellessani autolla kohti Nokiaa, näin henkilöauton pellolla. Autossa paloivat hätävilkut ja valot. Pientareella eli lumipenkassa oli selkeät jäljet mistä auto oli pellolle ajautunut. Mun edellä oli kolme autoa. Ja mitä he tekevät?! Ajavat ohi!! Mä pysähdyin, nuori nainen oli juuri nousemassa autosta ja kertoi kaiken olevan kunnossa, ja hän soittelee apua (hinausta ja kyytiä). Mä olin niin järkyttynyt siitä, että edellä olevat autot ajoivat ohi. He eivät voineet millään tietää kuinka kuskin oli käynyt. Uskomatonta, että tuollaisia ihmisiä on!

Nokialle pääsin turvallisesti, vaikka tie oli todella liukas. Varasin matkaan normaalia enemmän aikaa ihan siitä syystä. Inhoan myöhästymistä. Vuorossa oli alkuun 2,5 tunnin hiihtolenkki, ja päälle 10 minsan palauttava hölköttely. Vaikka tuuli oli kylmä ja kova, niin metsän keskellä sitä ei onneksi huomannut. Latuja ei oltu vielä ajettu, joten mä pysyin perinteisellä tyylillä muun luistelevan porukan mukana. Luistelupaanalla oli enemmän lunta, latu oli ees jonkunlainen, kun ihmiset olivat siitä jo menneet.

Hiihtoseura tulossa.

Hiihto ohi.

Kun olin syönyt aamulla (5,5h ennemmin) puuron ja pari leipää, ja hiihtolenkillä yhden proteiinipatukan, niin lenkin päätteeksi oli kauhea nälkä! Kävin Kolmenkulman ABC:llä syömässä lounaan. Söin alkuun silmilläni, koska ihan kaikkea en loppujen lopuksi jaksanut. Mutta lähes kaikki kuitenkin.

Ruokaa ja paljon. Miksi puhutaan rekkamiehen annoksista, eihän kaikki rekkamiehet oo isoja ja syö paljon?

Ruokailusta tunnin päästä piti olla altaassa, joten koukkasin vielä Lielahden Intersportin kautta. En kuitenkaan löytäny mulle uutta toppatakkia.

Uintitreeni ei ollut ihan helpoin. Kun on heikoin lenkki, niin palautusajat ovat lyhyimmät. Palautuksia ei voida laskea huonoimman mukaan, koska silloin nopeimpien treenistä ei tuu oikein mitään ja kylmäkin ehtii tulemaan. Viimeisillä 4x 25metrin kolmosvauhtisilla vedoilla ei meinannut enää kyllä saada itestä mitään irti. Ehkä painoi taakse jäänyt flunssa, ehkä jaloissa ja käsissä pitkä hiihtolenkki pitkästä aikaa, tai ehkä vain huono kunto. ;) Kaikesta huolimatta nuo uintitreenit kehittää, kun ei yksin uidessa saa itestä puristettua irti niin paljon.

Päivän aikana tuli yhteensä 3 tuntia ja 40 minuuttia treeniä, ja mikä parasta: tosi hyvä mieli! Huomenna sitten rauhallisemmin valmentajan käskystä! ;)

Me, Myself and I

Eilen oli aikamoinen minä-päivä. Ens viikolla on taas vähän vaikeuksia haasteita treenien toteuttamisessa miehen reissun ajan, joten sovimme, että tämä päivä on puolestaan vaan mulle ja mun menoille. ;)

No ensin suuntasin Jämille. Siellä nautin maisemista vähän juoksennellen pehmeässä maastossa. Oli kunnon sumu, joten kauas ei näkynyt.

Oli oikeasti tosi kaunista ja nautin juoksun tuomasta fiiliksestä. Vaikea sanoin kuvata mun fiiliksiä, mutta olin niin iloinen, että hyvä, ettei itku tullut. ;D Tuonne oikeasti pitäisi mennä useammin. Matkakaan ei kuitenkaan ole kuin 1,5 tuntia. Täytyy vaan tämän juoksemisen kanssa ottaa nyt tosi varovasti. Juosta muutamaa kilometriä kerrallaan, ja pitää aina välissä 3-4 lepopäivää. Tällaisilla ohjeilla nyt mennään. Jos tästä polvesta vielä toimiva tulisi!

Sitten painelin hiihtotunneliin. Tykkään hiihtämisestä, jos se ei vielä oo tullu ilmi. ;) Tällä kertaa latu oli tunnelin loppupäästä tosi jäinen, ja sai kyllä tehdä hartiavoimin töitä, että pääsin aina lähtöpisteeseen takaisin (nousua enemmän). Ihan yksin ei tarvinnu hiihtää, vaan oli siellä monta muutakin. Ja muutama tuttukin! :) Suurimpiin lipsumisiin sain apua pikapidosta, jota kaverilla oli mukana. Sekään ei auttanut jäisiin kohtiin, mutta niin lipsui sukset muillakin. Nuoret hiihtäjäpojat nauroivat kilpaa, kun kukaan ei pystynyt kunnolla hiihtämään. :D No pääasia, että sai oltua suksien päällä!

Jämiltä kohti Tamperetta. Jaanaban kanssa käytiin vähän Stadiumissa shoppailemassa, ja sen jälkeen yhteistreeneihin uimahallille. :)

Kymmenen uimarin voimin treenattiin, ja taas tuli vinkkejä. Kun vain pääsis useammin noihin yhteistreeneihin. Niistä, kun saa oikeasti niin paljon! Edelleen harmittaa, kun asun täällä takahikiällä.

Uinnin jälkeen pikasta palaveria valkun kanssa, ja sitten kotia kohti loistavilla fiiliksillä. Selvästi hyvä päivä! :)

Päivän treenit jää taakse, ja kotia kohti.