Tämän jälkeen olkapää oli todellinen ongelma. Lentopallossa se meni iskiessä, aloitussyötössä, syöksyssä. Ei tarvinnut kuin maata kyljellään ja nojata kämmeneen, niin jos käsi oli vähänkin liian takana, niin olkapää meni sijoiltaan. Se meni viikottain, välillä montakin kertaa viikossa. Lentopallo jäi, ja sitä myötä käden tilanne parani. Juuri oltiin puhuttu leikkauksesta, mutta kun käsi meni sijoiltaan koko ajan harvemmin, niin leikkaus jäi. Kerran kuukaudessa oli jo harvoin. Pikku hiljaa vuosien saatossa se harveni muutamiin kertoihin vuodessa.
Nykyään olkapää menee sijoiltaan todella harvoin, ja mitä harvemmin se menee, niin sitä kipeämpi se niiden tilanteiden jälkeen on. Viimeksi olkapää on mennyt sijoiltaan joskus vuosi sitten, en muista tarkkaan.
Olin tänään klo 6.30 uimahallin ovella, valmiina harjoittelemaan. Alku tuntui tosi vaikealta taas hengityksen kanssa, kunnes tajusin tyhjätä keuhkot aina loppuun asti. Oli jotenkin raskasta ja uin rintauintia (pää veden pinnalla) aina väliin huilatakseni. Hallissa oli uskomattoman paljon väkeä, ja uin radalla, jossa oli kolme uimaria. Tuntui, että olin koko ajan tiellä. Vaihdoin lopuksi altaan reunaan, jossa uin samaa kohtaa mennen tullen. Harjoittelin oikean käden liikerataa vasen käsi sillä kellukkeella/levyllä. Kunnes yhtäkkiä sattui lujaa. Tajusin, että käsi on jumissa 90 asteen kulmassa edessäni, enkä saa sitä mihinkään. Olin veden alla, enkä saanu kättä paikoilleen. Paniikki! Lopuksi sain sen paikoilleen. Vasemmalla kädellä pitää ottaa olkapäästä ja käsivarresta kiinni ja vääntää. Sen jälkeen sain altaan reunasta kiinni, onneksi olin siinä vieressä. Altaan reunaa pitkin menin kymmenen metriä eteenpäin, että sain jalat ylettymään maahan. Siihen loppui uiminen, käteen sattui ja olkapää rutisee edelleen liikuttaessa. Ei kuulosta samalta kuin toinen käsi.
Pelästyin ihan älyttömästi tilannetta. Ja myös pettymys oli ja on suuri. Tätäkö se on tämäkin laji. Ennen kuin ehtii edes alkaa. En ymmärrä, kun uinnissa käsi ei edes mene yläkautta taakse. Joudun sulatella tätä pettymystä jonkin aikaa ennen seuraavaa treeniä. Ja uskallusta seuraavalla kerralla ekat vedot vaatii, ja miten pystyy tekemään liikkeet rentona. En tiedä. :( En oikeasti ees tiedä mitä jatko tuo tullessaan, mutta sen tiedän, että jos tämä tarkoittaa taas olkapään kanssa takkuamista, niin triathlon-ajatukset saa jäädä. :(
Loppuun vielä viime viikon treenit:
Kurja, kurja juttu! Toivottavasti ei sentään kokonaan tarvitse tri-haaveita heittää romukoppaan olkapään takia. Hienosti vaan sait käden paikalleen vedessä. Siihen ei varmaan moni pystyisi. Pikaista paranemista!
VastaaPoistaPia, kiitos! Tuossa käden paikalle laittamisessa meni normaalia kauemman aikaa ja siksi varmaan sitä paniikkiakin alkoi tulemaan, kun kuitenkaan en tajunnut nostaa päätä veden pinnalle. Näin vaan vaakatasossa olevan käteni. Nyt 12 tuntia myöhemmin olkapää on vieläkin kipeä. En tiedä johtuuko siitä, että kesti normaalia kauemmin laittaa paikoilleen vai siitä, että edellisestä kerrasta on suht pitkä aika. Toivottavasti tästä ei tuu yleinen vaiva uinnin kanssa, muuten ei tuu mitään tuosta opettelusta. Nyt on vähän aamusta tunteet tasaantuneet, ja enköhän mä hallille taas loppuviikosta mene.
VastaaPoistaVoi kamala. Toivotaan parasta.
VastaaPoistaVoi harmi :( Mää pidän peukkusia kovasti!
VastaaPoistaJaanaba ja Laura, kiitos! Mä tuossa miehen kanssa analysoin tätä kättä, että miksi se nyt on noin kipeä. Ei sitä koskaan ennemmin (tai siis ihan alkuvuoden jälkeen) oo näin kauaa särkeny. Mutta mähän olin tosiaan vaakatasossa, eli käsi roikkui alaspäin. Tarkoittaa siis sitä, että sitä oli tietenkin vaikeampi saada paikoilleen, kun yleensä painan edessä olevan käden alaspäin ja nyt piti periaatteessa kättä nostaa. Oisko sitten vahingoittanu luun ympäristöä normaalia enemmän. Venähdystä tms.?
VastaaPoistaMä vaan murehdin tässä vaiheessa jo jotain avovesiuintiakin. Mähän hukun, jos käsi menee siellä pois paikoiltaan.
No toivotaan, että oli eka ja vipa kerta!
No voi kökkö! Mulla on systeri, jolla lähtee olkapäät pois paikoiltaa tämän tästä ja niillä koko perhe osaa pistää nyrkin kainaloon ja vääntää olan paikalleen. Löysyys olkanivelissä on varmaan hiukan rakenteellinen juttu, jota pitäisi vahvistaa kovalla lihastreenillä, että lihakset pitäisivät olkanupin kupissaan.
VastaaPoistaVoi itku! Toivottavasti tuosta nyt ei tule uudelle harrastukselle estettä. Tsemppiä ja toivottavasti olkapää lopettaa kiukuttelun!
VastaaPoistaPäivikki, kaikenlaista on vuosien saatossa testattu. Välillä se vaan menee enemmän ja välillä vähemmän. Mulla on se kupin reuna kuulemma niin laakea, että siksi se sieltä tulee pois.
VastaaPoistaTerpu, no älä muuta sano! Kiitos!
Minulla 15-vuotiaana eli n. 1,5 vuotta sitten meni ensimmäisen kerran olkapää "sijoiltaan". Liikuntatunnilla piti mennä esteen ali ja siinä vääntyi oikea käsi väärään asentoon. Opettaja neuvoi terkkarille ja siellä sain kipulääkettä. Tämän jälkeen käsi muljahteli sulkapalloa ja koripalloa pelatessa. Pääsin terveyskeskuseen lääkärin vastaanotolle , joka sanoi, että ongelma ei ole suuri. Vasta yli 10 muljahtelukerran jälkeen pääsisin ortopedin luokse. No ei ollut kovinkaan hilpeä olo käynnin jälkeen. Käden muljahtelu jatkui ja sitten menin koululääkärin vastaanotolle, joka laittoi lähetteen ortopedille. Siellä todettiin ettei olkapääni ole paha , mutta varattiin silti aika magneettikuvaukseen. Magneettikuvauksen jälkeen taas aika ortopedille , joka laittoi minut fysioterapeutin luokse. Magneettikuvissa ei ollut mitään erikoista siis. No kävin fysioterapeutilla 2 kertaa ja sain treenausohjelman kädelle , sekä selän mahd. skolioosille. Nyt ei ole puoleen vuoteen käsi muljahdellut, mutta on se välillä vihlonut. Treenausohjelmaa kädelle en ole tehnyt niin usein kuin selälle. Voin vain sanoa etten toivo käden muljahtelua kenellekään , koska se kipu on aivan hirveä!
VastaaPoistaToivottavasti sun muljahtelu helpottaa ajan myötä, se nimittäin on todella ikävä vaiva! :( Mulla ei enää niin usein mee kuin nuorena, mutta sattuu sitäkin enemmän. Tsemppiä!!
Poista