tiistai 20. syyskuuta 2011
Konhotusta
Ystävän kanssa vietettiin lauantai-iltaa kamera seurana. Kerrankin musta on muutama kuva, jossa en ole tulipunainen ja hikinen. :D Meillä oli oikein hauskaa, ja suurimmassa osassa kuvia nauran niin, että kitapurje lepattaa! ;) Kuvissa näköjään värisävy vähän muuttui, kun omalla alkeellisella MS Picture Managerilla niiden kokoa blogia varten pienensin.. Jännä, että muuttaa värejä, vaikka pienentää vain kokoa. Kuvat: Filmiina.
maanantai 19. syyskuuta 2011
Erilaista tankkausta
Tässä on mun dropit tälle viikolle. ;) Toivottavasti nämä auttaa, nimittäin meillä töissä suurin osa on kovassa flunssassa. Välillä saa vähän niiskuttaa, joten kaikkeni teen, etten tuu kipeäksi. Vielä tästä puuttuis se, että Tiina joutuisi jättää juoksun väliin polven vuoksi ja mä flunssan.
Alla Berliinin sääennustus sunnuntaille, viime viikolla luvattiin vielä +10 - +15 astetta ja vesisadetta. Jos mä saisin valita, niin ottaisin mieluummin vähemmän asteita ja vähäisen vesisateen kuin kaksikymmentä astetta lämmintä. Toki startti on klo 9, joten muutaman tunnin pääsee alle 15 asteen lämpötilassa. Toki ennustus ehtii vielä muuttumaan monta kertaa..
sunnuntai 18. syyskuuta 2011
Berliini lähestyy
Tänään on vasta pyörinyt Berliini enemmän mielessä. Ja että mitä pitää ottaa huomioon aamustartin suhteen. Starttihan on klo 9. Monelta herään? Monelta syön? Mitä syön? Monelta Berliinissä täytyy olla lähtöalueella? Saadaankohan pitää hotellihuone sunnuntai iltaan asti, että ehdittäis käymään siellä suihkussa, ottamaan päiväunet sekä säilyttämään tavarat siellä? Millainen sää eli millaiset vaatteet varaan? Mitä kaikkea pakkaan mukaan, mitkä käsimatkatavaroihin ja mitkä ruumaan? Tullaanko su yönä kotiin asti, ollaanko Helsingissä hotellissa yötä vai ajellaanko esim. siskolle Tampereelle? Miten juoksu kulkee? Mitä vauhtia lähden? Kestääkö jalat, kun edelliset 4 kuukautta kilometrejä on tullu ihan liian vähän? Mä yleensä mietin tosi paljon asioita etukäteen ja suunnittelen. Nyt on kamalan puolitiessä. :D
Toistaiseksi oon selvinnyt ilman flunssaa, mutta jotenkin oon alkanut pelkäämään, että sen taudin ehdin vielä viikon aikana saada. Pitääköhän linnouttautua kotiin? Töissä on flunssaa, kotona on yksi muksuista flunssassa. Ehkä en käy kaupassa ollenkaan. ;D
En oo koskaan käynyt Saksassa, joten mielenkiinnolla lähden Tiinan kanssa reissuun! :) Tiina vaan kertoi torstaina saaneen metallipalkin polveensa ja polvi oli mustana ja turvonnut. Toivottavasti saa polven kuntoon, että pääsee juoksemaan!!
Aika huonosti oon tällä viikolla tehnyt mitään. Jotenkin kamalan väsynyt oon ollut, ja välillä niiskuttanut. Oon aatellu, että levätään sitten. Torstaina kävin hierotuttamassa koko kropan. Oli paljon jumeja hartioissakin! Tiistaina meen vielä käymään LPG:ssä. Lisäksi yksi tai kaksi pikkulenkkiä ja uimassa aattelin käydä. Täytyy tosin vähän kuulostella ja mennä fiiliksen mukaan.
Toistaiseksi oon selvinnyt ilman flunssaa, mutta jotenkin oon alkanut pelkäämään, että sen taudin ehdin vielä viikon aikana saada. Pitääköhän linnouttautua kotiin? Töissä on flunssaa, kotona on yksi muksuista flunssassa. Ehkä en käy kaupassa ollenkaan. ;D
En oo koskaan käynyt Saksassa, joten mielenkiinnolla lähden Tiinan kanssa reissuun! :) Tiina vaan kertoi torstaina saaneen metallipalkin polveensa ja polvi oli mustana ja turvonnut. Toivottavasti saa polven kuntoon, että pääsee juoksemaan!!
Aika huonosti oon tällä viikolla tehnyt mitään. Jotenkin kamalan väsynyt oon ollut, ja välillä niiskuttanut. Oon aatellu, että levätään sitten. Torstaina kävin hierotuttamassa koko kropan. Oli paljon jumeja hartioissakin! Tiistaina meen vielä käymään LPG:ssä. Lisäksi yksi tai kaksi pikkulenkkiä ja uimassa aattelin käydä. Täytyy tosin vähän kuulostella ja mennä fiiliksen mukaan.
 |
| Suolla koirien kanssa perjantaina. |
tiistai 13. syyskuuta 2011
Laiskimus maximus
Tai pikemminkin turhautunut laiskimus maximus.
Viime viikolla annoin jalkojen palautua puolikkaasta kunnolla. Viikko oli muutenkin kiireinen, joten oli helppo laittaa vaan palautumisen piikkiin, kun ei ehtinyt urheilemaan. Lauantaina olin kaverin tupareita juhlimassa, joten sunnuntai meni kyllä täysin laiskotellessa. Ja se vähän harmitti, kun olisi ollut aikaa tehdä pitempää lenkkiä. Puolimaratonia ennen oli viikko löysäilyä ja sen jälkeen viikko löysäilyä. Berliiniin on vajaa kaksi viikkoa, ja niidenkin pitäisi olla löysäilyä. Yhteensä siis neljä viikkoa löysäilyä. Ei hyvä, ei ollenkaan!
Ainoastaan kaksi juoksulenkkiä tuo viikko sisälsi:
Pe 9.9. juoksu 8.2km, 50:41min, 6:11min/km, 159.
La 10.9. juoksu 7.59km, 43:41, 5:45min/km, 166.
Eilen kävin taas uimassa, ja on kyllä sellainen olo, etten ikinä opi uimaan. Se hengitys on ihan älyttömän vaikeaa. Kädet menevät jo paljon paremmin kuin ennemmin (rennommin!), mutta hengitys ei toimi. Jos hengitän nenän kautta ulos, niin en saa keuhkoja kokonaan tyhjäksi ja happi loppuu aika nopeesti, kun hengitys on vaan pinnallista. Jos puhallan suun kautta ulos, niin nenän kautta menee vettä sisään. Toivotonta ja todella turhauttavaa! 50 minuuttia uin, lähinnä käsivetoja ja potkuja erikseen. 20 metriä vaparia on enkka, eilen pääsin altaan puoleen väliin pari kertaa eli 12-13 meriä. Jep. No se, mikä on hyvää, niin en jännittänyt oikeaa kättä (olkapäätä) ollenkaan! Huomasin muuten potkuja treenatessa, että lonkankoukistajat ovat tosi kireet. Pitää muistaa venytellä!
Uimisen päälle kävin vielä juoksemassa, ja jotenkin sekin tökki. Ei muuten, mutta sykkeet olivat vähän korkealla. Tänään olenkin sitten aivastellu ja niiskuttanu, että saas nähdä mitä tässä nyt vielä ennen Berliiniä tapahtuu! :( Näin muuten matkalla 1 sammakon, 1 hiiren, 3 rusakkoa ja lukemattoman määrän kastematoja! Sammakon ehdin juuri ja juuri väistämään, mutta matoja oli niin paljon, että pimeällä astuin varmasti monen päälle. Rusakot juoksivat mun edellä, ja ajoin niitä takaa! ;) Lähdin illalla vasta klo 21.45 juoksemaan, joten oli melko pimeää sateen jälkeen.
Ma 12.9. uinti 50min
Ma 12.9. juoksu 8.43km, 54:29min, 6:27min/km, 158.
Oon saanut uusia lukijoita, tervetuloa! :)
Viime viikolla annoin jalkojen palautua puolikkaasta kunnolla. Viikko oli muutenkin kiireinen, joten oli helppo laittaa vaan palautumisen piikkiin, kun ei ehtinyt urheilemaan. Lauantaina olin kaverin tupareita juhlimassa, joten sunnuntai meni kyllä täysin laiskotellessa. Ja se vähän harmitti, kun olisi ollut aikaa tehdä pitempää lenkkiä. Puolimaratonia ennen oli viikko löysäilyä ja sen jälkeen viikko löysäilyä. Berliiniin on vajaa kaksi viikkoa, ja niidenkin pitäisi olla löysäilyä. Yhteensä siis neljä viikkoa löysäilyä. Ei hyvä, ei ollenkaan!
Ainoastaan kaksi juoksulenkkiä tuo viikko sisälsi:
Pe 9.9. juoksu 8.2km, 50:41min, 6:11min/km, 159.
La 10.9. juoksu 7.59km, 43:41, 5:45min/km, 166.
Eilen kävin taas uimassa, ja on kyllä sellainen olo, etten ikinä opi uimaan. Se hengitys on ihan älyttömän vaikeaa. Kädet menevät jo paljon paremmin kuin ennemmin (rennommin!), mutta hengitys ei toimi. Jos hengitän nenän kautta ulos, niin en saa keuhkoja kokonaan tyhjäksi ja happi loppuu aika nopeesti, kun hengitys on vaan pinnallista. Jos puhallan suun kautta ulos, niin nenän kautta menee vettä sisään. Toivotonta ja todella turhauttavaa! 50 minuuttia uin, lähinnä käsivetoja ja potkuja erikseen. 20 metriä vaparia on enkka, eilen pääsin altaan puoleen väliin pari kertaa eli 12-13 meriä. Jep. No se, mikä on hyvää, niin en jännittänyt oikeaa kättä (olkapäätä) ollenkaan! Huomasin muuten potkuja treenatessa, että lonkankoukistajat ovat tosi kireet. Pitää muistaa venytellä!
Uimisen päälle kävin vielä juoksemassa, ja jotenkin sekin tökki. Ei muuten, mutta sykkeet olivat vähän korkealla. Tänään olenkin sitten aivastellu ja niiskuttanu, että saas nähdä mitä tässä nyt vielä ennen Berliiniä tapahtuu! :( Näin muuten matkalla 1 sammakon, 1 hiiren, 3 rusakkoa ja lukemattoman määrän kastematoja! Sammakon ehdin juuri ja juuri väistämään, mutta matoja oli niin paljon, että pimeällä astuin varmasti monen päälle. Rusakot juoksivat mun edellä, ja ajoin niitä takaa! ;) Lähdin illalla vasta klo 21.45 juoksemaan, joten oli melko pimeää sateen jälkeen.
Ma 12.9. uinti 50min
Ma 12.9. juoksu 8.43km, 54:29min, 6:27min/km, 158.
Oon saanut uusia lukijoita, tervetuloa! :)
tiistai 6. syyskuuta 2011
Palautuminen
Finlandian viralliset ajat tulivat, ja puolikkaan aika oli 1:58:14. Kyllä siihen saa olla tyytyväinen! Hieno 2 tunnin alitus näillä juoksumäärillä. Viime vuonna tälle vuodelle asettamani tavoitteet, puolikas alle 2h ja kokonainen alle 4,5h, ovat täyttyneet. Vielä on yksi maraton jäljellä, 2,5 viikon päästä. :)
Puolikkaasta lihakset olivat normaalia kipeämmät, eli tosiaan huonot kilometrimäärät, pitkien ja kovien lenkkien puute tuntui. Vähän jännittää tuleva maraton, että kuinka paikat kestää. Pieniä tuntemuksia on edelleen reisissä ja oikeassa yläpohkeessa kipeä kohta. Palauttelen siis vielä, tällä kertaa kunnolla. :) En viittiny ees uimaan vielä tänään mennä, kun potkujen harjoittelu kuitenkin tuntuu reisissä. En halua riskeerata Berliiniä.
Aika mielenkiintoinen tulee olemaan kuun loppu. Vähän normaalia enemmän stressiä, mutta ei anneta sen vaikuttaa juoksuun. Nimittäin ke 21.9. olen viimeisen päivän nykyisessä työpaikassani. To 22.9. lähden kohti Berliiniä, josta palaan Suomeen sunnuntaina puolilta öin (maanantain puolella klo 00.15 Helsingissä) ja tiistaina 27.9. aloitan uudessa työpaikassa. Torstaina 29.9. alkaa sitten triathlonkoulu.
Tässä vielä löysä viime viikko:
Puolikkaasta lihakset olivat normaalia kipeämmät, eli tosiaan huonot kilometrimäärät, pitkien ja kovien lenkkien puute tuntui. Vähän jännittää tuleva maraton, että kuinka paikat kestää. Pieniä tuntemuksia on edelleen reisissä ja oikeassa yläpohkeessa kipeä kohta. Palauttelen siis vielä, tällä kertaa kunnolla. :) En viittiny ees uimaan vielä tänään mennä, kun potkujen harjoittelu kuitenkin tuntuu reisissä. En halua riskeerata Berliiniä.
Aika mielenkiintoinen tulee olemaan kuun loppu. Vähän normaalia enemmän stressiä, mutta ei anneta sen vaikuttaa juoksuun. Nimittäin ke 21.9. olen viimeisen päivän nykyisessä työpaikassani. To 22.9. lähden kohti Berliiniä, josta palaan Suomeen sunnuntaina puolilta öin (maanantain puolella klo 00.15 Helsingissä) ja tiistaina 27.9. aloitan uudessa työpaikassa. Torstaina 29.9. alkaa sitten triathlonkoulu.
Tässä vielä löysä viime viikko:
sunnuntai 4. syyskuuta 2011
Finlandia
Heräsin aamulla klo 7.15, kahdeksan tunnin unien jälkeen. Imuroin, pesin lattiat, pakkasin laukun, söin aamupalaksi yhden jogurtin, laitoin ekan kerran hiuksen ponnarille (kahdelle pienelle, mutta ne on niin pitkät, että menevät kiinni :D, kylläkin pinnien avustuksella) ja klo 9.15 lähdettiin kohti Jyväskylää. Tajusin, että enhän mä ollu edellisenä päivänä ees juonu yhtä litraa koko päivän aikana, saati tänään. Join sitten matkan aikana litran verran, vähän mehua ja loput vettä. Tuntuu jotenkin täydeltä, joten syön jo 10.45 leivän ja jogurtin eli 4,5 tuntia ennen starttia.
Matkaan ei ollu varattu yhtään ylimääräistä aikaa, ja klo 12 asti sai ilmoittautua puolikkaalle. 10 minuuttia aikaa kisapaikalle ja hirveä pissahätä, ja mies vitsailee vitsin kertomisesta. Omapahan on sen auto. ;D Klo 11.40 perillä, äkkiä vessaan ja ilmoittautumaan. Kun pääsen kisakeskuksesta ulos ja lähtöalueesta 100 metriä eteenpäin, niin maraton starttaa. Siellähän se Laurakin juoksee, tsemppiä!
Käytiin hotellilla, jonka jälkeen maratonin reitin varteen n. puoleksi tunniksi. Laura juokseen reilusti alle neljän tunnin vauhtia, hienosti menee!! Niobesta en tiennyt, että pääsikö starttaamaan. Sitten pikkuhiljaa kohti kisakeskusta. Tuntia ennen starttia joudun ottamaan Nexiumia ruokatorven tulehdukseen, koska polttaa. Pääkin on kipeä, joten nelisatanen buranakin menee. Suunnittelin etukäteen välttäväni lääkkeitä, ja ottavani tuo Nexiuminkin vasta juoksun jälkeen, koska en tiedä mitä sen haittavaikutuksen suoritukseen voi olla. Nyt oli kuitenkin pakko. Ei ole yhtään fiilistä lähteä juoksuun. Olen valmistautunut niin huonosti ja vielä kipujakin. Plääh, mikä olo.
Pyörähdän välillä autolla ja välillä Kisakeskuksessa. Bongaan Lauran ja vaihdetaan pikaisesti kuulumiset. Simo Rallinkin kanssa vaihdan kuulumiset, hänellä on kaksi 6,5 kilsan lenkkiä takana ja matkaan lähtee! :)
Viimein kohti lähtöä. Unohdin tulostaa itelleni aikarannekkeen. Lähdössä käyn 2 tunnin jäniksen juttusissa, että juokseeko brutto- vai nettoaikaa, ja kertoo juoksevansa tasaisesti sekunnilleen. Hyvä tietää! Sykkeet pyörii 120-140 välillä. Huh, huh. Aattelen, että eiköhän ne siitä taas tasaannu. Asetun siihen kahden tunnin pallon kohdille, vähän eteen, etten olisi siinä suuressa massassa, joka sitä seuraa.
0,5km kohdalla 2-tunnin ryhmä painaa ohi. Oma mittari näyttää vauhdiksi 5.25-5.30. Mietin lähdenkö heidän mukaan, vai omaa vauhtia. Päädyn luottamaan mittariin. Ensimmäiset kävelytien mutkat 1-3 kilsan väleillä on ruuhkaisia ja vauhti aina hidastuu paljon. Mietin, että mun on päästävä kahden tunnin jäniksen etupuolelle, jos siellä olisi vähemmän ruuhkaa. 3,5 kilometrin huoltopisteellä nappaan vesimukin vauhdista, taitan mukia ja juon vauhdissa. Kyllä sinne suuhunkin jotain menee! ;) Vielä vähän ja pääsen jäniksen ohi. Muistaakseni 5 ja 6 kilometrin kohdilla kuulen takana jäniksen kertovan, että ovat tavoitteessa, itse asiassa 15 sekunttia alle.
7 kilometrin kohdalla on paljon porukkaa ja yritän bongata miestäni, mutta en näe. Hän puolestaan on bongannu mut Kuokkalan sillalta:
7 kilsan huoltopisteeltä otan mukillisen urheilujuomaa (siinä oli kyllä puoli mukillista), ja vielä yritän juoda juosten. Sit alkaa pistämään ja mua vituttaa, toivon vaan, että menis ohi. Tulee yks lyhyt jyrkkä ylämäki, ja totean, että tämä on vielä seuraavallakin kierroksella ja sen jälkeen kääntyy maalia kohden. Ennen Äijälänsiltaa huomaan, että pistos on kadonnut. Hyvä niin! 2-tunnin ryhmä tulee jonkun 30 metriä takanapäin. Mä hallitten mäkien ylösnousun, mutta en niiden alasjuoksua. Toisilla rullaa niin kivasti, itellä toki sykkeet laskee, mutta vauhti pysyy samana. :D
10km huollossa otan ekan geelin. Suunnittelin, että ottaisin kaksi kertaa. Kympin ja 17km kohdalla. Tuntuu, että se jää ikävästi ruokatorveen, eikä laske. Tää tankkaus on kyllä ongelmallista mulla, ei liian ongelmallista, muttei sujuvaakaan. Totean, että kymppi on menny suht sujuvasti tasaista vauhtia ja vielä kulkee. Mutta miten helkutissa se keltatoppinen nainen voi olla tuolla reilun sadan metrin päässä, kun juuri juoksin sen takana?! Onko mun vauhti laskenu vai sen noussu?
10-13km ovat jotenkin tosi tylsiä. Oikeaan sääreen alkaa sattumaan, ja usko meinaa mennä. Onneksi kipu on vain pientä, ei rajoita juoksua mitenkään ja häipyy kilsan jälkeen. Oli siis jotain ihan muuta kuin mitä pelkäsin. Vajaan 14km kohdassa huomaan vierellä tuttuja punaisia paitoja, ei ole Laura. Mutta kuvastahan näkee, että siellä se takana tulee. ;)
Mies huikkaa, että hyvin menee. Aikataulussa joo, mutta nyt oikeasti alkaa tuntumaan jaloissa kilometrien, pitkien lenkkien ja kovien lenkkien puute. Reisissä painaa, oikeassa takareidessä on myös ikäviä tuntemuksia. Mietin, että olen tullut 2/3 matkaa hienosti 5:30-5:40 vauhtia, joten kun vaan jaksaa tätä vauhtia painaa vielä 7km, niin tavoitteeseen menen! Kuinka paljon parempi olo onkaan maalissa, ja jos ei ole antanut kaikkeansa, niin harmittaa. Jaksaa nyt vaan painaa!
15km kohdassa Laura tulee vierelle ja kysyy kuinka menee. Ja hänen kun piti vain juosta rennosti, ja painelee kohti hyvää aikaa!! Sykkeet takuttaa sen verran, että keskustelijaksi musta ei hirveästi ole ja Laura jatkaa menoaan. Nyt olisi hyvä sauma saada hyvä kirittäjä, ja en päästä Lauraa 10 metriä kauemmas.
17km huollossa en ota aikomaani geeliä, koska olen jotenkin ihan liian täynnä. Pelkään, että geelin myötä tulee oksennus ja päätän ottaa vain vettä. Otan muutaman kävelyaskeleen mukin kanssa, ja heitän lopun veden menemään. Oon taas ihan Lauran kannoilla. N. kilometrin siinä menen, mutta sitten jään jossain alamäessä. En paljon, mutta taas sen 10 metriä. Nyt tuntui selässä ja mietin, että mitä tuleva maraton voikaan tuoda tullessaan, jos nyt väsyy selkä. Mulla ei koskaan juostessa oo ollu mitään selkäkipuja, en tiiä oliko nyt vain sattumaa vai kilometrien puutetta.
Lasken kilometrejä, enää neljä, enää kolme, enää kaksi. Oon tullut jo viisi kilometriä samaa vauhtia sen jälkeen, kun miehen näin. Pystyn vielä kaksi, pakko pystyä. Vilkaisen kelloon. 1:48. Alle kahden menee, vaikka vähän vauhti tippuisikin.
Taas Kuokkalan sillan alitse, ja mies bongaa mut ennen kuin mä hänet.
Otan hörpyn urheilujuomaa, mutta meinaa tulla yli. Kyökkään. Heitän mukin pois. Ei oo enää paha rasti, tien ylitys, suoraan, mäki ylös, käännös, pätkä hiekkatietä ja jotain 500m enää. Joku huikkaa, että jaksaa jaksaa, vielä on mahdollisuus kahden tunnin alitukseen.
Maalissa. 1:58:14. Mä tein sen, tavoite saavutettu!! :) Laura oli ylittänyt maaliviivan 6 sekuttia mua ennen. Mä olin ihan tööt, ja Laura oli täysin voimissaan. Mulla heitti päässä ja aikamme käveltyä saimme vihdoin juomista. Pari mukillista nestettä kehoon, ja banaania, niin johan jaksoi keskustellakin. Vielä kerran suuret kiitokset Laura vetoavusta!!
Oon kyllä tyytyväinen suoritukseen. Vielä kun pystyin tähän ongelmallisen kesän jälkeen. Nyt hyvillä mielillä Berliiniä kohden.. :)
Näin vielä Simo Rallinkin myöhemmin, kävi antamassa onnitteluhalin. Oltiin molemmat tosi tyytyväisiä suorituksiimme. Simo juoksi 2:28. Ei voi muuta kuin nostaa hattua! Törmättiin vielä illalla baarissakin, ja ehdittiin keskustella aiheesta paljon lisää. :)
Loppuilta sujui hyvin ystävien, syömisten ja juomien kera. Koko päivän, juoksua lukuunottamatta, mulla oli Back On Track -pohjesuoja jalassa, vielä baarissakin. Otin jalan palautumisen varman päälle. Nestevajetta vissiin jonkin verran tuli, kun kävin illalla vasta puoli kymmenen aikaan vessassa ja maalissa olin kuitenkin jo klo 17.13. Eli ei ollu ihme, että maalissa vähän päässä heitti. Tänään reisissa tuntuu jonkin verran, että on kyllä tullu annettua kaikkensa. Finlandian reitti oli kiva, tykkäsin! Ja helppo myös katsojille nähdä juoksijat monessa kohtaa. Tämän vuoden tavoitteet, puolikas alle kahteen tuntiin ja kokonainen alle 4,5 tuntiin, ovat saavutettu! :)
21,1km, 1:58:14, 5:36 min/km, avgsyke 180. Garmin-dataa.
Matkaan ei ollu varattu yhtään ylimääräistä aikaa, ja klo 12 asti sai ilmoittautua puolikkaalle. 10 minuuttia aikaa kisapaikalle ja hirveä pissahätä, ja mies vitsailee vitsin kertomisesta. Omapahan on sen auto. ;D Klo 11.40 perillä, äkkiä vessaan ja ilmoittautumaan. Kun pääsen kisakeskuksesta ulos ja lähtöalueesta 100 metriä eteenpäin, niin maraton starttaa. Siellähän se Laurakin juoksee, tsemppiä!
Käytiin hotellilla, jonka jälkeen maratonin reitin varteen n. puoleksi tunniksi. Laura juokseen reilusti alle neljän tunnin vauhtia, hienosti menee!! Niobesta en tiennyt, että pääsikö starttaamaan. Sitten pikkuhiljaa kohti kisakeskusta. Tuntia ennen starttia joudun ottamaan Nexiumia ruokatorven tulehdukseen, koska polttaa. Pääkin on kipeä, joten nelisatanen buranakin menee. Suunnittelin etukäteen välttäväni lääkkeitä, ja ottavani tuo Nexiuminkin vasta juoksun jälkeen, koska en tiedä mitä sen haittavaikutuksen suoritukseen voi olla. Nyt oli kuitenkin pakko. Ei ole yhtään fiilistä lähteä juoksuun. Olen valmistautunut niin huonosti ja vielä kipujakin. Plääh, mikä olo.
Pyörähdän välillä autolla ja välillä Kisakeskuksessa. Bongaan Lauran ja vaihdetaan pikaisesti kuulumiset. Simo Rallinkin kanssa vaihdan kuulumiset, hänellä on kaksi 6,5 kilsan lenkkiä takana ja matkaan lähtee! :)
Viimein kohti lähtöä. Unohdin tulostaa itelleni aikarannekkeen. Lähdössä käyn 2 tunnin jäniksen juttusissa, että juokseeko brutto- vai nettoaikaa, ja kertoo juoksevansa tasaisesti sekunnilleen. Hyvä tietää! Sykkeet pyörii 120-140 välillä. Huh, huh. Aattelen, että eiköhän ne siitä taas tasaannu. Asetun siihen kahden tunnin pallon kohdille, vähän eteen, etten olisi siinä suuressa massassa, joka sitä seuraa.
0,5km kohdalla 2-tunnin ryhmä painaa ohi. Oma mittari näyttää vauhdiksi 5.25-5.30. Mietin lähdenkö heidän mukaan, vai omaa vauhtia. Päädyn luottamaan mittariin. Ensimmäiset kävelytien mutkat 1-3 kilsan väleillä on ruuhkaisia ja vauhti aina hidastuu paljon. Mietin, että mun on päästävä kahden tunnin jäniksen etupuolelle, jos siellä olisi vähemmän ruuhkaa. 3,5 kilometrin huoltopisteellä nappaan vesimukin vauhdista, taitan mukia ja juon vauhdissa. Kyllä sinne suuhunkin jotain menee! ;) Vielä vähän ja pääsen jäniksen ohi. Muistaakseni 5 ja 6 kilometrin kohdilla kuulen takana jäniksen kertovan, että ovat tavoitteessa, itse asiassa 15 sekunttia alle.
7 kilometrin kohdalla on paljon porukkaa ja yritän bongata miestäni, mutta en näe. Hän puolestaan on bongannu mut Kuokkalan sillalta:
 |
| Mä juoksen aina kädet nyrkissä, kuluttaakohan se voimavaroja?! :D |
7 kilsan huoltopisteeltä otan mukillisen urheilujuomaa (siinä oli kyllä puoli mukillista), ja vielä yritän juoda juosten. Sit alkaa pistämään ja mua vituttaa, toivon vaan, että menis ohi. Tulee yks lyhyt jyrkkä ylämäki, ja totean, että tämä on vielä seuraavallakin kierroksella ja sen jälkeen kääntyy maalia kohden. Ennen Äijälänsiltaa huomaan, että pistos on kadonnut. Hyvä niin! 2-tunnin ryhmä tulee jonkun 30 metriä takanapäin. Mä hallitten mäkien ylösnousun, mutta en niiden alasjuoksua. Toisilla rullaa niin kivasti, itellä toki sykkeet laskee, mutta vauhti pysyy samana. :D
10km huollossa otan ekan geelin. Suunnittelin, että ottaisin kaksi kertaa. Kympin ja 17km kohdalla. Tuntuu, että se jää ikävästi ruokatorveen, eikä laske. Tää tankkaus on kyllä ongelmallista mulla, ei liian ongelmallista, muttei sujuvaakaan. Totean, että kymppi on menny suht sujuvasti tasaista vauhtia ja vielä kulkee. Mutta miten helkutissa se keltatoppinen nainen voi olla tuolla reilun sadan metrin päässä, kun juuri juoksin sen takana?! Onko mun vauhti laskenu vai sen noussu?
10-13km ovat jotenkin tosi tylsiä. Oikeaan sääreen alkaa sattumaan, ja usko meinaa mennä. Onneksi kipu on vain pientä, ei rajoita juoksua mitenkään ja häipyy kilsan jälkeen. Oli siis jotain ihan muuta kuin mitä pelkäsin. Vajaan 14km kohdassa huomaan vierellä tuttuja punaisia paitoja, ei ole Laura. Mutta kuvastahan näkee, että siellä se takana tulee. ;)
 |
| Askelta toisen eteen. Raholan likkoja ympärillä. |
15km kohdassa Laura tulee vierelle ja kysyy kuinka menee. Ja hänen kun piti vain juosta rennosti, ja painelee kohti hyvää aikaa!! Sykkeet takuttaa sen verran, että keskustelijaksi musta ei hirveästi ole ja Laura jatkaa menoaan. Nyt olisi hyvä sauma saada hyvä kirittäjä, ja en päästä Lauraa 10 metriä kauemmas.
17km huollossa en ota aikomaani geeliä, koska olen jotenkin ihan liian täynnä. Pelkään, että geelin myötä tulee oksennus ja päätän ottaa vain vettä. Otan muutaman kävelyaskeleen mukin kanssa, ja heitän lopun veden menemään. Oon taas ihan Lauran kannoilla. N. kilometrin siinä menen, mutta sitten jään jossain alamäessä. En paljon, mutta taas sen 10 metriä. Nyt tuntui selässä ja mietin, että mitä tuleva maraton voikaan tuoda tullessaan, jos nyt väsyy selkä. Mulla ei koskaan juostessa oo ollu mitään selkäkipuja, en tiiä oliko nyt vain sattumaa vai kilometrien puutetta.
Lasken kilometrejä, enää neljä, enää kolme, enää kaksi. Oon tullut jo viisi kilometriä samaa vauhtia sen jälkeen, kun miehen näin. Pystyn vielä kaksi, pakko pystyä. Vilkaisen kelloon. 1:48. Alle kahden menee, vaikka vähän vauhti tippuisikin.
Taas Kuokkalan sillan alitse, ja mies bongaa mut ennen kuin mä hänet.
 |
| Punanen ja väsynyt |
Maalissa. 1:58:14. Mä tein sen, tavoite saavutettu!! :) Laura oli ylittänyt maaliviivan 6 sekuttia mua ennen. Mä olin ihan tööt, ja Laura oli täysin voimissaan. Mulla heitti päässä ja aikamme käveltyä saimme vihdoin juomista. Pari mukillista nestettä kehoon, ja banaania, niin johan jaksoi keskustellakin. Vielä kerran suuret kiitokset Laura vetoavusta!!
Oon kyllä tyytyväinen suoritukseen. Vielä kun pystyin tähän ongelmallisen kesän jälkeen. Nyt hyvillä mielillä Berliiniä kohden.. :)
Näin vielä Simo Rallinkin myöhemmin, kävi antamassa onnitteluhalin. Oltiin molemmat tosi tyytyväisiä suorituksiimme. Simo juoksi 2:28. Ei voi muuta kuin nostaa hattua! Törmättiin vielä illalla baarissakin, ja ehdittiin keskustella aiheesta paljon lisää. :)
Loppuilta sujui hyvin ystävien, syömisten ja juomien kera. Koko päivän, juoksua lukuunottamatta, mulla oli Back On Track -pohjesuoja jalassa, vielä baarissakin. Otin jalan palautumisen varman päälle. Nestevajetta vissiin jonkin verran tuli, kun kävin illalla vasta puoli kymmenen aikaan vessassa ja maalissa olin kuitenkin jo klo 17.13. Eli ei ollu ihme, että maalissa vähän päässä heitti. Tänään reisissa tuntuu jonkin verran, että on kyllä tullu annettua kaikkensa. Finlandian reitti oli kiva, tykkäsin! Ja helppo myös katsojille nähdä juoksijat monessa kohtaa. Tämän vuoden tavoitteet, puolikas alle kahteen tuntiin ja kokonainen alle 4,5 tuntiin, ovat saavutettu! :)
21,1km, 1:58:14, 5:36 min/km, avgsyke 180. Garmin-dataa.
perjantai 2. syyskuuta 2011
Kohti puolikasta
Ei oo yhtään sellainen fiilis, että huomenna pitäisi olla viivalla. On niin vähän kilometrejä alla, että periaatteessa tavoitetta ei ole. Mutta viime vuonna asettamani tavoite tälle vuodelle on edelleen voimassa, eli puolikas alle kahteen tuntiin. Katsotaan miten juoksu kulkee ja mihin musta huomenna on.
Aattelin olla ajoissa Jyväskylässä, niin saa kannustaa kokonaista juoksevia kavereita. :) Tsemppiä kovasti kaikille matkaan lähteville, matkan pituudesta viis!!
Sääennuste on hyvä! Pieni vesisade ei haittaa, suurempi haittais, kun tulis helposti rakkoja.
+13°
4 m/s
+15°
4 m/s
+15°
3 m/s
+15°
3 m/s
Aattelin olla ajoissa Jyväskylässä, niin saa kannustaa kokonaista juoksevia kavereita. :) Tsemppiä kovasti kaikille matkaan lähteville, matkan pituudesta viis!!
Sääennuste on hyvä! Pieni vesisade ei haittaa, suurempi haittais, kun tulis helposti rakkoja.
09.00
+13° 4 m/s
Pilvistä ja poutaa
Suht. kosteus: 85%
Suht. kosteus: 85%
12.00
+15° 4 m/s
Pilvistä, mahdollisesti vähäistä sadetta
Suht. kosteus: 73%
Sateen todennäköisyys: 37%
Suht. kosteus: 73%
Sateen todennäköisyys: 37%
15.00
+15° 3 m/s
Pilvistä, mahdollisesti vähäistä sadetta
Suht. kosteus: 67%
Sateen todennäköisyys: 24%
Suht. kosteus: 67%
Sateen todennäköisyys: 24%
18.00
+15° 3 m/s
Pilvistä ja poutaa
Suht. kosteus: 67%
Suht. kosteus: 67%
20.21
Aurinko laskee
Päivän pituus 14 h 12 min
Päivän pituus 14 h 12 min
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)