Tulihan ne rapakelitkin

Ei oo tänä syksynä vielä ollu kunnon rapakelejä, kun eipä oo hirveesti satanu. Tänään oli oikeesti ekan kerran kunnon menoa! ;) Ja ilmankin oli upea, niin mahtava syyspäivä tehdä Jaanan kanssa pieni pyörälenkki.

Oikeesti mä toivon lunta! Haluun jo hiihtämään! Jännä, miten aina toivoo jotain muuta mitä on. Talvella kevättä ja maantiepyörälenkkejä, keväällä kesää ja avovesiuinteja, kesällä syksyä ja viileitä juoksukelejä ja syksyllä sitten talvea ja hiihtoa. Ihan hölmöä! :D

Lumi olis siinä mielessäkin tervetullutta, että koirat tuo hirveen ison määrä hiekkaa ja kuraa sisälle. Joku joskus sanoi, että isolla koiralla on niin iso maavara, että pysyy varmaan mahan alusta kuivana. Voin kertoa, että ei pysy ja vaikka kuinka olis virutellu, niin aamulla saa sängystä noustessa astua hiekkakasaan. :D Eli siinä missä Milli tai Nano on nukkunu, niin siihen se kuiva hiekka sitten jää..