Mieletön Merida

Lähdin tänään Tampereelta kotiin tällaisen ihanuuden kanssa eli Merida Cyclocross 3 disc:

Kun ensimmäistä pyörää koeajoin, niin tuntui, että kaadun pyörällä. :D Niin kevyt ja herkkä pyörä oli. Niin erilainen polkea kuin oma vanha maastopyöräni. Tässä Meridassa on 18 vaihdetta, eli siis kaksi eturatasta. Mietin tässä vaiheessa kyllä Kipan suositusta kolmesta eturattaastsa.. Focus Planet 2012 olis ollu toinen vaihtoehto, missä oli kolme eturatasta, mutta juuri pari tuntia joku oli ostanu pienimmän koon. Ens viikolla olisi tullu, jos oltais tilattu. Ostin kuitenkin tuon Meridan, koska se tuntui niin hyvälle ja siihen tuli hyvä alennus. Koko on siis 48, eli pienin. Polkimet vaihdettiin sellaisiksi, missä toisella puolella on lukitus ja toisella tavallinen. Rattaat on Shimano Tiagra. 105 olis ollu parempi, mutta jo etukäteen aattelin, että budjetti ei salli niitä ja pärjään kyllä Tiagroilla. Ja hyvin näytti nuokin toimivan! Lisäksi tuli ostettua kengät, juomapulloteline, juomapullo ja lokasuojat.

Muu perhe oli jäätelöllä sillä aikaa, kun mä vietin pyöräkaupassa aikaani. Kun he tulivat paikalle, niin tyttäreni pyysi pyöränlukkoa kaupan päälle (vanha jouduttiin katkaisemaan lukon hajottua) ja niin myyjä antoi jokaiselle jotakin, mieskin sai muistilehtiön. :D Tuon leppäkerttusoittokello on mainio, siivet saa kiinni. Eli siis lukko ja kaksi kelloa.

Kotimatkalla tajusin, että mä haluan hanskat jo ekalla kerralla käsiin. Etten kaatuessani saa kämmeniä auki. ;D Onneksi ehdin juuri ja juuri Seinäjoella kauppaan, ja ostin punamustat hanskat ja pyöräilytrikoot, kun olivat hyvässä alennuksessa. Tiedän, että hyvät varusteet takaavat nautinnon (oon huomannu sen juoksussa), ja koska oon jo ennemmin todennu tarvivani pyöräilyhousuja jo vajaan tunnin lenkillä, niin päätin ne nyt ostaa (jos huomenna on hyvä sää, niin pyöräilen mökille). Onneksi on ale. :)

Ensin yritin monta kertaa saada kengän lukkoon kiinni, ja kun se onnistui, niin ajoin meidän kadulla toinen kenkä lukossa ja toisessa tavallinen kenkä. Pakkohan sitä oli harjoitella, miten se homma toimii. ;) Sitten ei muuta kuin lenkille. Kiertelin n. 20km ihan vaan kaupungissa kävelyteitä, ja voi että mä nautin! Huomenna on pakko päästä maantielle, toivottavasti ei sada. Nyt mä oikeasti ymmärrän noiden lukkopolkimien mahtavuuden. Sitä jalkaa pysty sekä painamaan että nostamaan. Tavallisilla kengillä voi vaan painaa. :) Oli niin tyytyväinen pyörään, eikä mitään kipua tietenkään pohkeessa ja sääressä tuntunut. Ainut, että alaselkä vähän väsyi. Joko tottumattomuudesta, tai sitten pitää ajoasentoa vielä vähän fiksata. Loppumatkasta risteyksestä lähtiessä kengät napsahti jo ihan itestään polkimiin kiinni. Enkä tosiaan kaatunut kertaakaan, jee! :D

Tässä lähdössä sille ekalle oikealle lenkille. Moitin pullottavaani mahaa, niin mies käski photoshopata kuvaan sixpackin. :D En kuitenkaan tehny, olkoon nyt mikä on. Vielä pitäis asentaa lokarit pyörään. Jalkaa ja lukkoa ei oo, tarvinkohan niitä..