Perjantaina tosiaan piipahdin testailemassa pyörää. Lauantaina aattelin ensin ajella mökille, mutta 15km ajettuani pyörsin takaisin kotiin. Fiilis ei ollut todellakaan hyvä ja mahassa kiersi. Ei muuta kuin kotoa autolla muun perheen mukana. Harmittelin matkan varrella sitä, että luovutin. Mutta yritin aatella positiivisesti, matkalla ei olisi tullut vessaa ihan heti vastaan ja ehkei ole heti fiksua ajaa uudella pyörällä 95km ja varsinkin, kun Kuortane-Soini välille mahtuu tosi paljon mäkiä. Niitäkin Pohjanmaalta löytyy! ;) Näin muuten ensimmäistä kertaa ketun ihan läheltä. Se ylitti tien ja jäi ojaan, katsoi mua suoraan silmiin n. 3-4 metrin päästä. Se oli suloinen, niin kuin satukirjoissa. :)
Tänään pyöräilin Peräseinäjoen suuntaan ja fiilis oli hyvä. Vaikka mennessä oli melkoinen vastatuuli, mutta mietin vain, että se on myötäinen tullessa. :) Jotenkin pelottavaa pyöräillä tietä, jossa on 100km/h rajoitus ja piennar on 10-20 senttiä. Tuntuu, ettei autot kunnolla ohita. Eivätkö viitti ylittää keskiosan "tärinää"? Mulla on Craftin heijastinliivi, se on mallilltaan istuva, eli ei mikään lepattava. Laitoin sen päälle, niin oonpahan ainakin näkyvillä. Välillä oli kyllä tosi pelottavia ohituksia! Onneksi ajelin piennarta pitkin n. 20km, ja loput 27km pystyi ajamaan pyörätietä pitkin ja vähän oli ihmisiä siellä liikenteessä.
Mulla ei oo pyöräilypaitaa, eikä satulan alle kiinnitettävää "laukkua", joten puhelimen ja avainten säilyttäminen on haastavaa. Tämän vuoden Tukholman maratonilta sai sellaisen harmaan pienen vyölaukun, joten oon nyt käyttäny sitä selän puolella.
Tunsin muuten itteni ihan pyöräilijäksi, kun vastaantullut pyöräilijä nosti mulle kättä tien toiselta puolen. ;)
Tällaisissa peltomaisemissa tuulikin tuntui.. :)
23.7. pyöräily 31,25km, 01:19:56, avg 23,5km/h, avgsyke 140. (hitain km 15,0km/h, nopein 32,5km/h)
24.7. pyöräily 47,24km, 01:48:30, avg 26,1km/h, avgsyke 150. (hitain km 22,0km/h, nopein 33,1km/h)
Minä kierrän fillaristit aina mahdollisimman kaukaa, jos itse autolla ajan. Teen kunniaa lihasvoimalla lakeuksilla kulkijoille, aina. Mutta olen huomannut saman, että usein autot ajaa ihan läheltä. Olisko se pohjalainen autoilukulttuuri sitten tätäkin. :(
VastaaPoistaKirsi, Mä kierrän myös, kunnolla toista kaistaa pitkin. Ja jos vastaan tulee auto, niin hidastan vauhtia, että pääsen ohittamaan pyöräilijän kunnolla auton mentyä. Mutta suurin osa ei paljon asiaa mieti, ehkä eivät itse koskaan ole pyöräilleet maantiellä.. :/
VastaaPoistaMinä edelleen hihittelen jokaisen tervehtijän jälkeen :D Ja toisaalta ihmettelen, jos vastaantulija ei tervehdi ;) Itse en uskalla ensin tervehtiä ketään, kun siihenkin tuntuu olevan jos jonkinlaista sääntöä (jokaisella pyöräilijällä siis omansa...) ja minä kun en ehdi vauhdissa nähdä, onko vastaantulijalla alla maantiepyörä vai cyclocross... Pyöräilypaita takataskuineen on hyvä!
VastaaPoistaEn ollut huomannus sinun koirien blogia, täytyy käydä tutustumassa :)
Ammi, ai ihmisillä on omat sääntönsä ketä tervehtii ja ketä ei. :D No jos sitä ite nostais kättä ihan kaikille, on sitten alla vaikka mummiska. Heh. :D
VastaaPoistaJoo, koirien blogia oonkin kirjoittanut yli vuoden pitempään kuin näistä treenijutuista.