Juoksukaipuu

Tein eilen toisen juoksulenkkini tukipohjallisten kanssa. Oli 15 astetta lämmintä, kun lähdin klo 21.45 lenkille. Mä niin nautin tuosta juoksemisesta, se on jotenkin niin helppoa. Pyöräily on enemmän tekniikkaa ja asento pitää opetella, uinnin opettelusta ny puhumattakaan. ;) Ja nyt kun aamut ja illat ovat viileämpiä, niin juoksu on vielä helpompaa. Mä rakastan syksyä. Kaikkien kynttilöiden, pimenevien iltojen, vesisateiden lisäksi ilmat lenkkeilyyn ovat hyvät!

Jotenkin tuntuu, että vaikka tällä viikollakin oon liikkunut ja ulkoillut ihan kivasti, niin kun ei ole juoksulenkkejä ja oikeasti sykkeen nostamista ja sellaista, mikä tuntuu jaloissa, niin tuntuu vähän sellaiselta, että ei olis treenannutkaan. :/

Eilisen lenkin päätin tehdä välittämättä sykkeistä. Nyt kun olen vaan pyöräillyt, kävellyt, vähän uinut, niin sykkeet pysyvät tosi alhaalla. Joten ei väliä, vaikka ne olisivatkin nyt aerobisen kynnyksen yläpuolella. Aattelin, että juoksen 8-10 kilometriä, mutta jos tulee ongelmia jalkojen kanssa, niin tietenkin lopetan. Mutta juoksin kympin kivuitta (10,08km, 58:39min, 5:49min/km, avgsyke 164, max 180). Jee! Mä olin niin iloinen! Mutta mun urheilurintsikoista hajos olkaremmi, uudet on siis saatava! ;) Ainut, että tukipohjalliset hinkkasi myös tällä toisella lenkillä jalkapohjaan jalan sisäsyrjän puolelta. Oikeaan jalkaan tuli siihen pieni rakko. Toivottavasti jalat tottuvat niihin nopeasti! Edelleen kuitenkin mielessä on se Vaasan puolimaraton, jos sen pääsis juoksemaan. Sitä ennen pitäisi pystyä juoksemaan kunnon vk-kymppi sekä yksi pitkä lenkki. Näin ollen näkisin, että kestääkö jalat kovempaa juoksua ja kestääkö ne pitkää lenkkiä. Mä vähän luulen, että mahdolliselle Vaasan puolikkaalle en ota mitään sen kummempaa vauhtitavoitetta, vaan vain juoksen ja katon mihin se johtaa. :) Tärkein on kuitenkin siitä kolmen viikon päästä oleva Berliinin maraton.

Tänään kävin tekemässä uimahallilla Kaitsun antamaa kotitehtävää. Tekniikkaharjoitteita siis. Kaikista vaikeinta mulle on oikeasti se hengitys, että saan hapen riittämään. Kokeilin uida jotain ihan omaa uintia, että pää on veden pinnan alla, hapen otan ihan vaan edestä ja  hengitysrytmi tulee vaparista. Juuri ja juuri pääsin altaan toisesta päästä toiseen, enkä edes ihan aina, kun piti haukata happea enemmän. Ja siis Seinäjoen uimahallin allas on 25m. Mutta jos 1,5 viikkoa sitten pääsin vapaauinnilla 5 metriä, niin nyt pääsin 18 metriä. Tais kerran mennä lipuille saakka, eli 20m. Eli onhan parannus huima, kun sen niin aattelee! Mutta se fiilis ei vaan ollut yhtä onnistunut kuin torstaina. No jospa taas huomenna hyvällä fiiliksellä. Mulla oli tytöt hallilla mukana, niin vaikka altaalla olinkin 1h 20min, niin siitä tekniikkatreeniä oli 40-50min, loput uiskentelin tyttöjen kanssa ja harjoiteltiin uimaan pidemmästi ilman kellukkeita. Täytyy muuten kehua niitä mun uimalaseja, ne on nyt hyvät! Kun vaan laittaa ne päähän, eikä ota välissä pois, niin eivät päästä vettä sisälle, eivätkä huurru. Sitten jos ne ottaa välillä otsalle, niin sitten ne kyllä huurtuu.

Uintireissun jälkeen kävimme kolmessa Seinäjoen urheiluliikkeessä, ja pyöräilykamppeita ei oikeasti ollut. Sportiassa ollenkaan, ja Intersportissakin muutama hikinen takki. Supersportissa oli parhaat valikoimat, mutta oikeastaan vaan miehille. Yksi Löfflerin takki mun kokoluokkaa (M / 38-40), mutta valkoinen. Haluan väriä ja selkätaskun! ;) Jos Sportia-Pekka on Tampereella huomenna auki, niin se punainen Löfflerin takki houkuttaa! Hinnaltansa myös, kun hintaa alennuksen jälkeen oli 149. Siinä oli myös hyvä selkätasku. Samoin kuin Shock Absorderin punaiset juoksurintsikat houkuttaa, tätä merkkiä ja mallia en vaihda muihin. Nekin oli -20%, joka on hyvä alennus noista! Mustia ja valkoisia oon noita Run-liivejä nähnyt, nykyisetkin on mustat. Mutta tuolla Sportiassa nuo punaiset oli tosi kivat! Täältä löytyi tuo sävy. Ja siis torstaina jo tiesin, että uudet juoksuliivitkin on ostettava, mutta nyt siis viimeistään, kun nuo nykyiset hajos. Sitten hanskat on pakko ostaa, en viitti nahkahanskoilla pyöräillä ja viimeksi kokeilin lapsen sormikkaita omien pyöräilyhanskojen alle, niin nehän olivat liian kuumat, eikä oikeen toimineet. Takki on melkein pakollinen, koska kumpikaan mun juoksutakeista ei sovelly pyöräilyyn. Hartioista kiristää, ja pelkään, että saan selkään kylmää, sen verran lyhyitä ne on.

Pyörällekin tehtiin ensihuolto työkaverin toimesta. Stemmi vaihdettiin toisinpäin, joten asento parani taas. Kyllä siitä vielä hyvä tulee! :) Kaitsu muuten sanoi, että cyclocrossilla pääsee triathlonin suhteen pitkälle.

Huomenna taas Kaitsun tekniikkaoppiin ja sitten harjoitellaankin ihan itsekseen syyskuun loppuun asti, kunnes triathlonkoulu alkaa. Siellä on kuulemma viitisentoista oppilasta, joista kymmenen on viime keväältä jatkavaa. Aloittelija siis todellakin olen! Mutta onneksi meitä on kaksi, eikö niin Jaanaba?! ;) Ja jokos se Laura ilmoittautui kans? ;)

Yksityisopetuksessa

Tänään oli ensimmäinen uintitekniikan opetustunti. Olimme yhdessä Jaanaban kanssa Aqua Plussan Kaitsun opissa. Lähdettiin siis ihan alusta liikkeelle: liukumisesta, potkuista, hengityksestä, käsien liikkeestä.. Moni asia sujui hyvin, ja jos ei sujunut, niin sain parannettua. Olimme kuulemma harvinaisen hyviä oppilaita. ;) Itsellekin tuli todellisia onnistumisen fiiliksiä, kun oikeasti sai otettua sitä henkeä tukehtumatta siihen veteen. ;)

Lopuksi olimme siinä pisteessä, että toinen käsi oli suorana eteenpäin liu'ussa ja toinen teki töitä hengityksen kanssa ja jalat potki. Mahtavaa tämä mun uinnin selittäminen, kun ei tiedä mistään mitään. :D No siis sillä tekniikalla pääsin sen 10-15 metriä mitä oli tarkoituskin, kunnes käännyttiin takas tulosuuntaan. Eikä happikaan loppunut, ja jos en saanut jollakin vedolla tarpeeksi happea, niin ei tullut paniikkia, vaan seuraavalla kerralla vain korjasin tilanteen. Ja hei, kun ottaa oikeasti huomioon, että edellisellä uintikerrallani pääsin vaparilla 5 metriä ja sit oli pysähdyttävä, niin johan tuntui onnistumiselta! :) Mä olin niiiin iloinen tämän kerran jälkeen! Ehkä mä joskus opin uimaan! Töitä pitää vaan tehdä.

Kotitehtäväkin tuli, ja lauantaina pitää mennä uimahallille harjoittelemaan. Ja sunnuntaina sitten uusiksi Kaitsun oppiin.

Uimista ennen käytiin Sportiassa, ja mä olisin niin halunnut tämän takin punaisena. Oli tarjouksessa. Mutta käytin järkeä, ja jäi kauppaan. Edelleen se kummittelee mielessä! ;)

Varustepäivitystä

Nyt on hetkeksi aikaa uusia varusteita, alkaa rahat loppumaan. ;) Tai meinasin saada slaakin visalaskun saatuani. :D Maksellaan se nyt ensin pois, vaikka kuinka tarvisisinkin syksyksi jotain pyöräilykamppeita, tai lähinnä jotain pitempää ja sopivaa takkia sitä varten. Pitkät trikoot ja pyöräilyhousut pystyy laittaa päällekäin, sormikkaat voin heittää pyöräilyhanskojen päälle ja muita juttujakin pitää vaan kehittää.

Mutta siis eilen kulutin rahaa, tokikin vain yhteensä 25 euroa (3,90€ alennusta), uimalaseihin ja -lakkiin. Toisesta liikkeestä löytyi Speedon valikoimaa lisää, ja sieltä löytyi sopivat lasit. Uimalakkeja ei täällä ollu paljon, mutta otin vaan jonkun. Tällaiset lähti matkaan, toivottavasti on nyt hyvät:

Kävin eilen juoksemassa uusien tukipohjallisten kera. Tuntuivat tosi jänniltä, ihan kuin ylimääräisiä möykkyjä olisi kengissä. Juoksin 7,26km (avg 6:08 min/km ja 162) ja tuntui tosi kevyeltä ja hyvältä. Sykkeet olivat flunssan jäljiltä vähän korkealla vielä, mutta ne eivät kuitenkaan tuntuneet. Kävelin kilsan alle ennen kuin lähdin juoksemaan. Oon juossut viime aikoinan vaan hiekkateillä, oikeastaan vaan kuntoradalla, mutta eilen juoksin pätkän myös asfaltilla. Lopetin kilometriä ennen kotia, koska jalkapohjissa alkoi pohjalliset tuntumaan. Siis varsinkin tuon oikean (jossa tuo penikkavaivakin on ollu) jalan sisäreuna siitä kaaren kohdalta. Näin parhaaksi lopettaa, ettei tuu uusia vahinkoja. Mutta olin tosi iloinen tuosta lenkistä! Päälle vielä puolisen tuntia heiluttelin kahvakuulaa.

Uimaan lasit ja lakki

Tänään on ollu neljäs lepopäivä, ja huomenna onkin sitten ohjelmassa jo lenkkiä. Nimittäin sen verran hyvä olo on jo nyt. Huomenna saankin ne mun tukipohjalliset, joten eiköhän sitä illalla pidä käydä ne testaamassa. :)

Viime viikko näytti siis tällaiselta:

Meen opettelemaan vähän uintitekniikkaa torstaina, ja sitä ennen tarvisin oikeasti uudet kunnon uimalasit. Ei ne kalliit tarvi olla, mutta eipä mun nykyisistä Speedoista ole mihinkään, kun vettä tulee sisään koko ajan. Mä luulin, että nuo oli uudemmat kuin mitä sitten vissiin oikeasti ovat, malli on Eclipse. Ostettu kokeilematta, kun ei silloin tajunnut, että niitä pitäis kokeillakin. Nyt kävin Intersportissa, eikä siellä ollu kuin Speedoja, eivätkä mitkään niistä tuntuneet hyviltä!

Sitten toinen mitä vissiin tarvisi, olisi uimalakki. En oo koskaan sellaista omistanut. En oo nähnyt tarvetta sellaiselle lyhyt hiuksisena ja harvoin uimassa käyvänä, ei oo tarvinnu kloorin kulutustakaan miettiä. Onko niissä jotain eroja, vai onko ihan sama millaisen ostaa? :D No tottahan niissä oikeasti eroja, mutta millaisia, täytyy googlettaa..

Lepopäiviä

Pientä flunssaa on havaittavissa, kurkkuun on sattunu pari päivää ja yskittää. Ei pahasti, mutta tarkoittaa rauhallisia päiviä. Tänään on jo kurkkukipu poissa, mutta yskää on. Mulla on joka vuosi elokuussa flunssa, viime vuonna se oli sen verran paha, että jouduin lepäämään töistäkin pari päivää. Jos nyt pääsen tällä, niin aika hyvin. Toivottavasti menee poispäin, eikä ole pahenemassa. :)

Eilen oli parin tunnin sähkökatkos illalla ja se tarkoitti kynttilöitä..

Pohojammaallaki o mäkiä

Eilen tuli yllättäen pitkän lenkin mahdollisuus eteen, ja mä tietenkin käytin sen hyväkseni. Haettiin tytöt mökiltä kotiin, jossa olivat olleet muutaman päivän mun vanhempien kanssa. Mies ja poika lähtivät autolla samaan aikaan, kun mä lähdin pyörällä. Halusivat kalastamaan.

Otin mukaan 7,5dl pullon vettä, 7,5dl pullon urheilujuomaa, geelin ja glukoositabletteja (näitä siripirejä meiltä löytyy aina diabeetikon takia kaapista). Koska mulla on vain yksi pulloteline pyörässä, niin otin selkään sellaisen vanhan pienen "pullotelineen", jossa on muutama tasku. Sain siis mukaani myös puhelimeni ja nuo "eväät". :)

Ei muuta kuin menoksi. Seinäjoki-Kuortane välillä ei paljon nousuja ole, ja se 40 kilsaa sujui tosi nopeasti hyvällä fiiliksellä. Vaihtelin pyöräilyasentoa eli siis käsien asentoa useasti. Tällä kertaa en ajanut kahvoilta, vaan vähän lähempää. Kämmenistä 1/3 osa oli mustan osan päällä ja loput siinä teipin päällä. Tämä ajoasento sopi hyvin, eikä samanlaista selän poltetta tullut mitä ennemmin. Tästä tuli mieleen, että onko stemmi liian pitkä.. Mutta kerätään niitä kilometrejä kuitenkin reippasti lisää ennen kuin mietitään enemmän. ;)

Kuortaneen risteyksestä Soiniin päin lähtiessä ensimmäinen ylämäki näyttää tältä:

Siitä se mäkinen osuus lähtikin, mutta myös paljon, paljon hiljaisempi tie. Ylös, alas, ylös ja alas. Kipakin tuli reissulla pariin otteeseen mieleen, tai Kipan kommentti kolmesta rattaasta. Tuntui nimittäin, että olisi voinut olla enemmän vaihteita, kun pienin ei tahtonutkaan enää riittää. Onneksi yleensä ylämäen jälkeen tulee alamäki, jossa voi huilata. Aina ei näin kuitenkaan ollut, vaan yhdenkin mäen jälkeen mutkassa huomasin, että ylämäki vaan jatkuu. :D Tässä yksi pitkän suoran ala- ja ylämäki.

Nuo kuvat ovat alkuvaiheilta tuota tietä, ja sitten jätinkin kuvaamatta. Yhdessä alamäessä kellotin vauhdiksi 48,8 km/h ja se tuntui jo oikeasti tosi hurjalta vauhdilta!

54 kilometrin kohdalla otin geelin. 70 kilometrin kohdalla alkoi matka jo vähän painaa, ja viimeiset parikymmentä kilsaa oli suht raskaita. En ollut ehkä kunnolla valmistautunu pitkään lenkkiin, kun en sitä ajoissa tienny. Näin ollen syömisetkin oli mitä oli. Ja toiseksi, eipä noita pyöräilykilometrejä oo hirveästi ehtiny kertymään. 80 kilsan  kohdilla otin n. 15g hiilaria siripireistä.

Perille päästyäni perheen miehet olivat kalastaneet meille tälle päivälle päivällisen. Ihan kivan kokoinen hauki! :) Selkä oli ihan ok, siis väsynyt tietenkin, mutta tuollaisen lenkin jälkeen olisi voinut olla tosi huono, kun aattelee taustaa ajoasennosta ja pyöräilykilometreistä lähtien. Oikeassa kyynärpäässä on vähän kipua tietyissä asennoissa, mutta niin oli jo viikonloppuna. Niin, ja vesi meni kokonaan, urheilujuomaa jäi 1/3 pulloa.

3.8. pyöräily 92,14km, 3:37:27, 25.4km/h, avgsyke 146. Loistava fiilis!

Töistä lähtiessäni oli ihanan lämmin ilman ja satoi vähän. Nyt vettä tulee jo kaatamalla, mutta kesäsade on yleensä aina lämmin. Voisi kokeilla pientä juoksua illalla. :)

Koulun penkille

Tässä nyt oon jonkin verran pohtinut näitä mun jalkaongelmia, ja sitä myötä monipuolistaa treenaamista. Jos kroppa ei kestä niin paljon juoksua, niin tehdään jotain muuta. Triathlon lajina kiinnostaa, mutta oon todella huono uimari. En sano, että juoksen tai pyöräilen nopeasti ja hyvin, vaan uinti oikeasti on tosi hankalaa. Kukaan ei oo koskaan opettanu mulle tekniikkaa, joten en sitä myöskään osaa. Eilen kävin uimassa 2km eli todistetusti pinnalla pysyn! ;) Mutta aikaa siihen menikin sitten 1h 11min. Tyyli oli jotain rintauinnin tapaista. Kokeilin muutaman kerran uida vapaauintia, mutta sellasen 5 metriä pääsin ja sit loppui happi tms. Sitten vaikka en huomannu nielleeni vettä, niin röyhäilin sitä. Meniköhän sitä sitten nenän kautta.. Varmaan viitisen kertaa kokeilin ja sitten lopetin, ettei kukaan erehdy pelastamaan mua sieltä vedestä. :D Keskisyke oli 131, eli ei sitä oikeastikaan lujaa menty.

Mietin kyllä tuon kokeilun jälkeen taas, että mitä tulikaan tehtyä.. Nimittäin ilmoittauduin eilen triathlonkouluun! No tarkoitus on oikeasti lähteä opettelemaan uintitekniikkaa ja katsomaan onko se laji mua varten. Siellähän sitä oppii ja pystyy päättämään jatkosta lajin parissa. Ja saanpahan taas aiheutettua tuttavapiirissä ylimääräisiä sydämenlyöntejä, kun oon taas saanu jonkun uuden päähänpiston. ;) No tärkeintä on, että mies näyttää harrastukselle vihreää valoa! Kotona kun on yksi 5,5v poika ja kaksi vajaa 8v tyttöä, niin täytyy ajatella perhettäkin eikä vain itseä.

Suurimman osan lenkeistähän mä teen silloin, kun lapset nukkuu eli iltaisin puoli ysin jälkeen. Aamulenkkejä pitäisi tehdä enemmän. Mä en vaan tahdo millään saada itteäni ylös viiden jälkeen. Tänään kävinkin juoksemassa aamusta, kun päivällä on hieroja, enkä sitten illalla voi mennä. Illalla vain nukkumaan jo klo 21.30. Kävelin alkuun kilometrin ja toivoin, että jalat ees vähän lämpenisivät. Sen jälkeen juoksin 5,07km aikaan 30:17. Keskivauhti 5:58 min/km ja keskisyke 159. Kyllä se päivä alkaa ihan erilailla, kun on jo aamusta tehnyt lenkin! :)

Kävin eilen siellä fysioterapeutilla/askelklinikalla. Tulen saamaan pohjalliset, joilla korjataan jalan virheasentoa ja näin ollen ehkästään tulevia vammoja. Mä en oo oikein varma onko tämä nyt järkevä ostos, mutta vähän jo epätoivoisena ne hankin. Ainakin ne, joilla pohjallisia on, ovat olleet niihin tyytyväisiä. Ne rahat menevät siis joko juuri oikeaan paikkaan tai kankkulan kaivoon.. Kiva sanoa noin, mutta kun en oikeasti yhtään tiedä. Virheasentoa mulla kuitenkin jaloissa on, sen tiedän.

Vaasan puolimaratoniin on aikaa 4,5 viikkoa ja Berliiniin 7,5 viikkoa. Ennen puolikasta pitäisi pystyä tekemään yksi pitkä lenkki, siis jo parin viikon päästä. En tiedä onko musta kolmen viikon päästä juoksemaan kahta tuntia, saati kuukauden päästä puolikasta reippaasti. Nyt täytyy vaan kuulostella, että mihin suuntaan menee. Kymppikin mua kiinnostaisi, koska oon ihan varma, että voisin parantaa viime syksynä juoksemaani kympin aikaa. En vaan tiedä, että missä ja koska sen tekisin. Tai juoksisinko puolikkaan sijaan kympin jossain muualla? Katsotaan ja kuulostellaan.. Kerrankin otan rauhallisesti ja miettien, että mikä on järkevää. :)