sunnuntai 31. heinäkuuta 2011

Eka kaatuminen

Tänään on ollu viikon kolmas lepopäivä. Päivällä kun meni neljä tuntia (2h treenit, 2h matkat) koiran kanssa vesipelastustreeneissä, niin ei enää omiin treeneihin ehtiny ja jaksanu. Viikko on menny lähinnä pyöräillessä, ja kun sykkeet ovat pysyneet reippaasti alle aerobisen kynnyksen, niin tuntuu kuin ei mitään hirveästi olisi tehnytkään. Iisi viikko, kiva niin! :) Kuvassa viime viikonlopun treenitkin, mitä edelliseen kuvaan en liittänyt.


Tänään käskin miehen ottaa kuvat mun pyöräilyasennosta. Että oikeasti itekin näkisin, että missä asennossa oon ja että voin vertailla BikeDynamicsin ohjeisiin (kiitos Ammi!). Ja kun mä oon tällainen käyrien, numeroiden ja grafiikan rakastaja, niin tää asteiden mittaaminen on just mua. :D Tosi vaikea noita oikeita kohtia on kattoa, mutta ainakin sinne päin ovat. Käsien asento mua mietityttää, mutta hirmu vaikea ees saada luonnollista asentoa, kun nojaa kädellä/polvella seinään.



Alimmassa kuvassa yritin saada luonnollisempaa asentoa käsille, ja nojasin tolppaan vain polven avulla. Ja heti tämän kuvan ottamisen jälkeen makasin maassa. Vasen jalka irtosi polkimesta kaatuessa, mutta oikea jalka jäi vielä kiinni polkimeenn. Polvesta tuli verta, ja kyynärpään iho on rullalla. Voihan helkkari! :D Onko tähän kukaan vielä pystynyt, kaatua nyt paikoiltaan kuvaustilanteessa. :D Kyllä taas oli sellainen sankari matkassa.. Pyöräkin sai harmi kyllä vähän lopullisia muistoja tästä kaatumisesta, lähinnä sarviin. Eikä mikään ihmekään, koska asfalttiahan tuo piha on.. Mutta onneksi pieniä vain. Jatkossa jos pitää vielä jotain kuvia ottaa, niin luulen, että nojaan ihan kunnolla kädellä. ;D Kaatumisen jälkeen ei kyllä ihan heti naurattanu, vaan makasin maassa minuutin verran. Haavat kun sain puhdistettua, niin sitten kyllä jo nauratti. Niin mua! :D

Unta palloon

Torstain pyörälenkki oli melkoista tuskaa, selkä oli tulessa. Totesin, että säätöjä oli taas tehtävä. Tämäkään ei ollut vielä hyvä. Mun pitää ettiä netistä nyt jotkut hyvät ohjeet, joiden perusteella ajoasento laitetaan kuntoon.

Perjantaina meidän muksut lähti muutamaan eri paikkaan yökylään. Mä käytin ekat kaksi tuntia pyörälenkkiin, ja loppuilta vietettiinkin miehen kanssa laatuaikaa. Käytiin mm. ravintolassa syömässä. Heräsin aamulla vasta klo 10, nukuin kymmenen tuntia! Voi, että teki hyvää. Näitä iltoja pitäis saada lisää, edellisen kerran muksut ovat olleet yhtäaikaa yökylässä 2-3 vuotta sitten. En edes muista koska.

Niin siihen lenkkiin... Pyöräilin taas Peräseinäjoen suuntaan ja mittariin tuli lukemaksi 50,51km. Menomatkaan (25,25km) meni aikaa 54min ja kotimatkaan 1h8min. Oli vähän (oikeasti tosi kova) vastatuulta ja mun pyöräilykunto ei tahdo olla vielä kovin hyvä, ja kovaan vastatuuleen oli tosi raskasta tulla. Selkäkin oli vähän väsynyt, samoin hartiat. Pysähdyin kaksi kertaa tekemään pikasesti venyttelyjä.

Tänään vuorossa rullaluistelulenkki. Siinäkin huomasin, että pyöräily on jumittanut selkää. Rullislenkin jälkeen vaihdoin luistimet lenkkareihin ja lähdin juoksemaan. Aluksi tuntui ihan kuin olisi ollu jouset kenkien pohjassa. :D Puolet matkasta juoksin asfalttia ja puolet hiekkatietä, yhteensä 4,6km. Sääressä ei tuntunut, mutta heti kun pohje alkoi tuntumaan kiristyvältä, niin lopetin. Kävelin sitten vipan reilun kilometrin kotiin vähän kuin loppuverryttelyksi. Päälle kotona vielä puoli tuntia kahvakuulaa. Treeni kesti siis yhteensä n. 1h 50min. Tuli mielettömän hyvä fiilis!

28.7. pyöräily 30.59km, 01:13:25, 25.0km/h, avgsyke 143
29.7. pyöräily 50.51km, 02:02:52, 24.7km/h, avgsyke 145
30.7. rullaluistelu 15.71km, 51:17, avgsyke 145
30.7. juoksu 4.64km, 28:57, 6:14min/km, avgsyke 155
30.7. kahvakuula 30min, avgsyke 134'

Mä oon ollu normaalia väsyneempi parin viikon ajan. Itse asiassa siitä lähtien, kun loma loppui ja työt alkoi. Maanantainakin nukuin kahden tunnin päiväunet, kun töistä tultua meillä ei ollu ketään kotona. Tiistainakin tunnin. Ei yhtään mun tapaista. Tuli mieleen käydä muutamissa verikokeissa. Kilpirauhasarvoja ei oo tarkistettu pariin vuoteen, joten ne katottiin ja samoin hb. Kaikki oli kunnossa, hb oli 135. :) Sitten tajusin, että mun illat venyy puoleen yöhön joka yö, ja kuudelta soi kello. Kuusi tuntia on ihan liian vähän unta mulle. Viime yönä nukuin sen kymmenen tuntia, ja se teki niin hyvää. Pitäis vaan arkenakin yrittää pyrkiä 7-8 tunnin uniin, joskus jopa 9 tunnin uniin. Uni on niin tärkeää!

Mulle suositeltiin pohkeiden venyttämiseen tällaista laitetta, onko kenelläkään kokemusta?
T-Stand, kuvan lähde: Tumppituote

keskiviikko 27. heinäkuuta 2011

Suu täynnä ötököitä

Taistelin itseni kanssa eilen illalla siitä, lähdenkö kokeilemaan juoksemista vai meenkö pyöräilemään. Oli aika pienestä kiinni, etten lähtenyt juoksemaan. Edellinen juoksulenkki oli torstaina, päivä hieronnan jälkeen, joten mietin, että jos hieronta vielä vaikutti ja siksi kipuja oli lenkillä niin paljon. Nyt ei oo ollu kipuja kävellessä, eikä sääri/pohje muutenkaan vaivaa. Aikani tapeltuani päädyin kuitenkin pyöräilemään. 

Mietin, että koska voisin testata juoksemista vaikka kaksi kilometriä. Varasin nimittäin ajan fysioterapeutille (askelklinikka), joka huhtikuussa kertoi reiden kipujen johtuvan kireistä lonkankoukista. Hän oli ainut, joka edes tajusi lonkankoukistajat testata. No hän puhui silloin mulle jotain mun askelluksesta ja siitä, että jos penikat alkaa kovasti vaivaamaan, niin voisin ottaa uudelleen yhteyttä. Katotaan mitä tuumaa nyt. Huomaan vaan pyöräillessä, että oikean jalan paino on enemmän isovarpaalla ja jalkaterän sisäosalla. Ei nyt mitään mainittavaa, mutta eron vasempaan jalkaan huomaan, kun asiaa mietin. Katotaan, mitä Risto nyt tuuma ja suositteleeko pohjallisia. Viimeksi sanoi, että niitä ei tarvi. En tiedä onko niistä hyötyä ja kalliitkin ovat, mutta katotaan. Juoksemaan on kuitenkin mukavista pyörälenkeistä huolimatta ikävä. Mietin myös, että olisko nyt aika käydä ensimmäistä kertaa urheilulääkärillä. Tulisi oikea syy selville ja uskoisin paremmin hoito-ohjeet. Mutta olisiko se kuitenkin sitä lepoa vaan, minkä jo tiedän. Vielä kun malttais levätä tarpeeksi pitkään. On niin ristiriitaista, kun jaloissa ei tunnu nyt mitään kävellessä. Kipuja kävellessä on aina pari päivää juoksulenkin jälkeen, mutta sitten kävelyn aikana kipuja ei enää ole. Eli kun periaatteessa missään ei ole mitään ongelmaa, niin on tosi hankalaa olla telakalla.

Tein muutoksia ajoasentoon ennen lenkille lähtemistä. Sunnuntaina ennen lenkkiä tiputin satulaa vähän, ja eilen pyysin miehen katsomaan, että miltä se sivusta näyttää. Kuulemma polvi oli aikalailla varpaiden kanssa samalla tasolla. Tämä kuva on otettu sen jälkeen, kun satulaa vietiin taaksepäin.

Onko nyt parempi?
Silti alaselkä väsyi ja kotiin päästyä sai hetken seistä pyörä jalkojen välissä ennen kuin pystyi nostamaan jalan rungon yli. Ihan samoin kuin sunnuntaina. Mulla on ihan hyvät käsivoimat ja jaloissakin on voimaa, niihin verrattuna keskivartalolihakset ovat heikommat, johtuisko niistä tuo selän väsyminen? Tai sitten vaan sitä tottumattomuutta.

Ilta-aurinko, pitkä loiva alamäki ja hiljaisuus! <3
Kävin pyöräilemässä tällä kertaa Ämmälänkylän suunnalla ja siellä saikin ajella rauhassa, ei montaa autoa näkynyt. :) Hyvä kun juostessa kärpäset ja hyttyset mettässä ehtii pörräämään ympärillä, niin pyöräillessä niitä napsuu käsiin, kypärään, laseihin ja lisäksi niitä tahtoo olla jopa hampaiden välissä. En oo vielä oppinu pitämään suuta koko ajan kiinni. ;D Ja ylämäessä hengityksen tiheentyessä tulee väkisinkin hengitettyä sekä nenän että suun kautta, niin muutamia ja taas muutamia kertoja sai syljeskellä. Yök.

Mä oon nyt uudella pyörällä polkenut n. 130 kilometriä ja jo haaveilen kunnon maantiekumeista. :D Oishan se kiva, kun olis sileät ja ohuemmat renkaat...

Lenkin faktat:
26.7. pyöräily 29.14km, 01:06:56, 26.1km/h ja keskisyke 150. Mielenkiintoinen keskivauhti ja keskisyke, nimittäin ovat täsmälleen samat kuin sunnuntain lenkillä. :)

Kävelylenkkejä ei oo tullu nyt paljon tehtyä, kun on ollu niin lämpimät ilmat, että koirien kanssa ei ole voinut mennä lenkille. Viime aikoina on tullut ihan liikaa suru-uutisia leijonien osalta, niin lämpöhalvausta kuin sydänkohtausta. :( Koirat saavat touhuta pihassa niin paljon kuin haluavat ja uimaan vien, mutta muuta en nyt uskalla, ellei ole viileämpi keli. Reilusti yli 20 astetta on tuollaisille pitkä- ja paksukarvaisille leonberginkoirille liikaa.

sunnuntai 24. heinäkuuta 2011

Pelkkiä pyörälenkkejä

Viikonloppu sujahti ihan liian nopeasti. Huomenna taas töihin. En juossut, pidän siitä nyt sitten taas taukoa, että saisin jalan kuntoon.

Perjantaina tosiaan piipahdin testailemassa pyörää. Lauantaina aattelin ensin ajella mökille, mutta 15km ajettuani pyörsin takaisin kotiin. Fiilis ei ollut todellakaan hyvä ja mahassa kiersi. Ei muuta kuin kotoa autolla muun perheen mukana. Harmittelin matkan varrella sitä, että luovutin. Mutta yritin aatella positiivisesti, matkalla ei olisi tullut vessaa ihan heti vastaan ja ehkei ole heti fiksua ajaa uudella pyörällä 95km ja varsinkin, kun Kuortane-Soini välille mahtuu tosi paljon mäkiä. Niitäkin Pohjanmaalta löytyy! ;) Näin muuten ensimmäistä kertaa ketun ihan läheltä. Se ylitti tien ja jäi ojaan, katsoi mua suoraan silmiin n. 3-4 metrin päästä. Se oli suloinen, niin kuin satukirjoissa. :)

Tänään pyöräilin Peräseinäjoen suuntaan ja fiilis oli hyvä. Vaikka mennessä oli melkoinen vastatuuli, mutta mietin vain, että se on myötäinen tullessa. :) Jotenkin pelottavaa pyöräillä tietä, jossa on 100km/h rajoitus ja piennar on 10-20 senttiä. Tuntuu, ettei autot kunnolla ohita. Eivätkö viitti ylittää keskiosan "tärinää"? Mulla on Craftin heijastinliivi, se on mallilltaan istuva, eli ei mikään lepattava. Laitoin sen päälle, niin oonpahan ainakin näkyvillä. Välillä oli kyllä tosi pelottavia ohituksia! Onneksi ajelin piennarta pitkin n. 20km, ja loput 27km pystyi ajamaan pyörätietä pitkin ja vähän oli ihmisiä siellä liikenteessä.

Mulla ei oo pyöräilypaitaa, eikä satulan alle kiinnitettävää "laukkua", joten puhelimen ja avainten säilyttäminen on haastavaa. Tämän vuoden Tukholman maratonilta sai sellaisen harmaan pienen vyölaukun, joten oon nyt käyttäny sitä selän puolella.

Tunsin muuten itteni ihan pyöräilijäksi, kun vastaantullut pyöräilijä nosti mulle kättä tien toiselta puolen. ;)

Tällaisissa peltomaisemissa tuulikin tuntui.. :)


23.7. pyöräily 31,25km, 01:19:56, avg 23,5km/h, avgsyke 140. (hitain km 15,0km/h, nopein 32,5km/h)

24.7. pyöräily 47,24km, 01:48:30, avg 26,1km/h, avgsyke 150. (hitain km 22,0km/h, nopein 33,1km/h)

lauantai 23. heinäkuuta 2011

Mieletön Merida

Lähdin tänään Tampereelta kotiin tällaisen ihanuuden kanssa eli Merida Cyclocross 3 disc:



Kun ensimmäistä pyörää koeajoin, niin tuntui, että kaadun pyörällä. :D Niin kevyt ja herkkä pyörä oli. Niin erilainen polkea kuin oma vanha maastopyöräni. Tässä Meridassa on 18 vaihdetta, eli siis kaksi eturatasta. Mietin tässä vaiheessa kyllä Kipan suositusta kolmesta eturattaastsa.. Focus Planet 2012 olis ollu toinen vaihtoehto, missä oli kolme eturatasta, mutta juuri pari tuntia joku oli ostanu pienimmän koon. Ens viikolla olisi tullu, jos oltais tilattu. Ostin kuitenkin tuon Meridan, koska se tuntui niin hyvälle ja siihen tuli hyvä alennus. Koko on siis 48, eli pienin. Polkimet vaihdettiin sellaisiksi, missä toisella puolella on lukitus ja toisella tavallinen. Rattaat on Shimano Tiagra. 105 olis ollu parempi, mutta jo etukäteen aattelin, että budjetti ei salli niitä ja pärjään kyllä Tiagroilla. Ja hyvin näytti nuokin toimivan! Lisäksi tuli ostettua kengät, juomapulloteline, juomapullo ja lokasuojat.

Muu perhe oli jäätelöllä sillä aikaa, kun mä vietin pyöräkaupassa aikaani. Kun he tulivat paikalle, niin tyttäreni pyysi pyöränlukkoa kaupan päälle (vanha jouduttiin katkaisemaan lukon hajottua) ja niin myyjä antoi jokaiselle jotakin, mieskin sai muistilehtiön. :D Tuon leppäkerttusoittokello on mainio, siivet saa kiinni. Eli siis lukko ja kaksi kelloa.



Kotimatkalla tajusin, että mä haluan hanskat jo ekalla kerralla käsiin. Etten kaatuessani saa kämmeniä auki. ;D Onneksi ehdin juuri ja juuri Seinäjoella kauppaan, ja ostin punamustat hanskat ja pyöräilytrikoot, kun olivat hyvässä alennuksessa. Tiedän, että hyvät varusteet takaavat nautinnon (oon huomannu sen juoksussa), ja koska oon jo ennemmin todennu tarvivani pyöräilyhousuja jo vajaan tunnin lenkillä, niin päätin ne nyt ostaa (jos huomenna on hyvä sää, niin pyöräilen mökille). Onneksi on ale. :)


Ensin yritin monta kertaa saada kengän lukkoon kiinni, ja kun se onnistui, niin ajoin meidän kadulla toinen kenkä lukossa ja toisessa tavallinen kenkä. Pakkohan sitä oli harjoitella, miten se homma toimii. ;) Sitten ei muuta kuin lenkille. Kiertelin n. 20km ihan vaan kaupungissa kävelyteitä, ja voi että mä nautin! Huomenna on pakko päästä maantielle, toivottavasti ei sada. Nyt mä oikeasti ymmärrän noiden lukkopolkimien mahtavuuden. Sitä jalkaa pysty sekä painamaan että nostamaan. Tavallisilla kengillä voi vaan painaa. :) Oli niin tyytyväinen pyörään, eikä mitään kipua tietenkään pohkeessa ja sääressä tuntunut. Ainut, että alaselkä vähän väsyi. Joko tottumattomuudesta, tai sitten pitää ajoasentoa vielä vähän fiksata. Loppumatkasta risteyksestä lähtiessä kengät napsahti jo ihan itestään polkimiin kiinni. Enkä tosiaan kaatunut kertaakaan, jee! :D

Tässä lähdössä sille ekalle oikealle lenkille. Moitin pullottavaani mahaa, niin mies käski photoshopata kuvaan sixpackin. :D En kuitenkaan tehny, olkoon nyt mikä on. Vielä pitäis asentaa lokarit pyörään. Jalkaa ja lukkoa ei oo, tarvinkohan niitä..


perjantai 22. heinäkuuta 2011

Ei jaksais valittaa

Mutta valitan silti. :/ Nää kelit ei oo mua varten, tai siis mun harrastusta varten. Sykkeet nousee, vauhti tippuu, on ihan järkyttävä hiki ja tuntuu raskaalta. Kävin eilen juoksemassa kympin, ja kyllä oli tuskaa. Lämmintä oli illalla 25 astetta ja tosi kostea keli, ihan kuin jossain ulkomailla olis ollu. Kyllä tuli ikävä syksyä. <3 No se tulee kyllä nopeampaa kuin osaa odottaakaan. Eiköhän sitten juoksu kulje, ja lenkeistä saa nauttia. :)

Toinen valituksen aihe on tää mun jalka. Mä en oikeasti ymmärrä, että miksi piip mulla on koko ajan jotain ongelmia?! Viimeiset kahdeksan (8!!!) kuukautta on ollu milloin mitäkin. Ensin toinen reisi kaksi kuukautta, sitten pikku hiljaa juoksun pariin takaisin, jota kestikin kunnon treeniä 1,5kk. Sitten toinen reisi, jonka kanssa ei ollut ongelmaa kuin kuukauden, kun hyvä fysioterapeutti löysi syyn lonkankoukistajista. Sitten HCR aiheutti ongelman pohkeeseen ja penikkaan, juuri ja juuri Tukholman maratonille kuntoon ja sen jälkeen ei ookaan tullu kuntoon. Siis tää pohje/sääri on vaivannu nyt 2,5 kuukautta. Pitkä aika! Oon ihan piip turhautunut, miksi piip takia mulla on koko ajan ongelmia. Oon jo vähän kateellinen muille, jotka pääsee treenaamaan ja mulla olis niin paljon intoa, mutta ei mahdollisuutta. Piip, piip, piip. Säästän teidän kirosanoilta, koska niitä vaan tulee nyt.

Maanantaina hain ne uudet tossut ja niiden vaimennus tuntui oikeasti tosi hyvälle! Oisin voinu juosta pidempään kuin rielut 7km, mutta en uskaltanu. Ja hyvä niin. Tein 40 minsan kävelylenkin koiran kanssa ennen lenkkiä, ja kai sääri jotenkin lämpes. Tajusin kyllä jälkeenpäin, että olinhan mä ottanu särkylääkettäkin pääkipuun ennen lenkkiä. Eli kävely + lääke + uudet kengät = kivuton juoksu (tai ihan pientä tuntemusta, ei vaikuttanut vauhtiin millään tavalla). Eilen mulla ei ollut kävelyä eikä lääkettä alle, ja loppulenkistä jo sattui niin, että sääri ja pohje oli koko ajan mielessä. Ja kuitenkin kävin vielä keskiviikkona hierojalla, joka avasi säärtä ja pohjetta niin, että sääressä jopa oli vähän pientä mustelmaa. Jokaisen lenkin jälkeen seuraavana päivänä sääressä tuntuu myös kävellessä.

17.7. rullaluistelu 20.19km, 1:05:20, avgsyke 157, maxsyke 179
18.7. juoksu 7.6km, 47:16, 6:13 min/km, avgsyke 161, maxsyke 170
21.7. juoksu 10km, 1:02:55, 6:17 min/km, avgsyke 163, maxsyke 178

Pyöräilin eilen myös vanhalla maastopyörälläni työmatkat, oikoen yhteensä 17km. :) Tässä nyt liikkumisiani leiriviikolla ja tällä viikolla. Tää viikkoahan on ollu eka työviikko viiden viikon loman jälkeen, ja en oo päässy lomarytmistä vielä työrytmiin ollenkaan. En pääse ennen klo 24 nukkumaan, ja kello herättää kuitenkin jo kuudelta. Väsy painaa jo näin perjantaina. Kaikki muut mun perheestä vielä lomailee, ja nukkuvat mun lähtiessä töihin.

Ois pitäny laittaa eilinen soran lapiointikin liikunnaksi Heiaheiaan, koska sen verran tuntuu nyt yläselässä, että jotain on tullu tehtyä. Asutaan kolmatta kesää uudessa talossamme, ja nyt ollaan viimeistelty pihahommia, mm. laajennettu takapihan terassia, laitettu muutamia laattoja ja laitettu oja kuntoon (kaivettiin se taisaiseksi ja sinne sitten se sora). Josko jo ens kesänä vois vaan olla. ;)


Kaiken näiden ongelmien takia lähden tänään Tampereelle pyöräkaupoille. Ja oon aatellu lähteä katselemaan cyclocross-tarjontaa. :) Soittelin jopa heti aamusta Tampereen urheilulääkäriasemalle, jos olisin saanu tälle samaiselle päivälle jonkun peruutusajan, mutta olikin koko pulju kiinni heinäkuun.

maanantai 18. heinäkuuta 2011

Uusia varusteita..

Viikonloppuna tuli mieleen, että oon ostanut edelliset lenkkitossuni viime syksynä. Mietin, että jos Nimbuksista on mennyt vaimennus ja se aiheuttanut nyt mulle kipuja. Niinpä lähdin tänään käymään kaupassa, mutta vanhoja Nimbuksia ei ollut enää alennuksessa (olivat ainoat, jotka olivat loppuneet ennen alennuksien alkamista), joten uudet jäivät käteen. Ovathan ne kalliit, ei auta. Onneksi on Visa. ;) Mutta mulla on nyt ollut monet Nimbukset, ja ne oon todennut jaloille hyviksi. En uskalla vaihtaa mallia. Ja mulla kun pitää jaloille olla hyvin vaimennetut kengät. Väri oli vaihtunut, kun nyt on ollu vaaleanpunasävytteisiä kenkiä muutamana vuonna, niin nyt tuli tällaiset.. Sopii väriltänsä ainakin uuteen takkiini.. ;D

Sitten haluaisin vähän mielipidettä, nimittäin pyörästä. Mulla on vanha Nakamuran maastopyörä, ja nyt haluaisin sellaisen, jolla olisi kiva ajella sekä maantiellä että hiekalla (esim. kuntoradalla). Kävin katsomassa pyöriä samalla kuin lenkkareitakin, ja muutama malli myyjän mukaan sopisi mulle.

Crescent Nikka:

Se oli tarjouksessa ja kuulemma loistava pyörä loistavilla osilla. Mm. hydrauliset levyjarrut, kaukolukittava joustohaarukka ja Shimanon vaihteisto (27-v). Crescentin sivuilla lisää tietoa, väri siellä on vaan väärä. Väri on tuo titaani, mikä tuossa ylläolevassa kuvassa. Crescentin hinta oli 699 euroa (norm. 899 €).

Sitten toinen vaihtoehto, mitä mulle kaupattiin oli Cuben Curve Lady:

Cube oli tosiaan toinen pyörä, mitä myyjä suositteli. Muita ei enää suositellutkaan, kun sanoi osien olevan sitten jo niin paljon huonompia kuin Crescentin, ettei siinä oo järkeä. Myös tässä Cuben pyörässä on hydrauliset levyjarrut sekä lukittava (ei kaukolukittava sarvista, vaan haarukasta lukitaan) joustohaarukka. Muita ominaisuuksia löytyy täältä. Tuosta väristä nyt en oo kuitenkaan varma, että onko se tuo valkoinen vai tämän värinen:

Hintaa Cubella oli 749 euroa, eli viisikymppiä enemmän kuin Crescentillä. En vielä koeajanut kumpaakaan pyörää, ehkä on parempi varustautua siihen jollain muulla kuin hameella. ;) Mutta siis mitä pyörää te mulle suosittelisitte? Onko noista jompi kumpi hyvä? Vai joku ihan muu? En osaa sanoa, että onko naisten vai misten malli rungoltansa mulle parempi, sen tietää kokeilemalla. Eli mielipiteitä?!

lauantai 16. heinäkuuta 2011

Reissuviikko takana

Lähdimme koko perhe viime maanantaina diabetesleirille, ja kotiuduimme tänään. Leiri oli onnistunut ja koirat oli hyvässä hoidossa. Tuli syötyä ihan älyttömästi, vähemmälläkin olis pärjänny. Viikko täyshoidossa oli ihanaa. Ehdin jotain harrastaakin viikon aikana:

Ensin edellisen lauantain jutut:
09.07. juoksu 6.44 km, 39:03 min, 6:03 min/km, keskisyke 160, maksimi 172
09.07. kahvakuulaa 25 min

11.07. juoksu 7.33 km, 47:04 min, 6:24 min/km, keskisyke 163, maksimi 180. Mäkistä soratietä.
12.07. pyöräily 10.7 km,  36:47 min. Mummiskalla mäkisessä maastossa, puolet soraa ja puolet asfalttia.
12.07. kuntosali 35 min
13.07. juoksu 10.36 km, 1:06:03 min, 6:28 min/km, keskisyke 158, maksimi 177. Sama reitti kuin eilen pyörällä. Raskas ja vaikea juoksu. Sääreen ja mahaan sattui.
13.07. vesijuoksu 30 min
15.07. juoksu 6.8km, 43 min. Mittarista akku loppu. Sääreen sattui melkolailla. :(

Nyt meillä on leffailta. Tytöillä on irtokarkkipussit ja pojalla + miehellä on sipsiä, mutta mulla porkkanaa. Vaatii melkoisesti pitää näppinsä erosta noista... Keksiäkään en oo syöny, mutta sen verran oon lakkoa muuttanut, että vähäkalorista jäätelöä oon itelle sallinu. Ts. ei mitään Classicia ym. suklaista kaloripommia, mutta joku pieni puikko on ollu ok.

Nyt pitäis kehittää tuolla jalalle jotain. On ihan täynnä nestettä, ja sen takia varmasti osaltansa niin kipeä. Pitkää lenkkiä en oo voinu aatella. Eilenkin lyhensin suunnittelemaani lenkkiä lähes puolella. Harmittaa! Lisäksi tuolla mäkisessä maastossa tuntui, että kunto ei riitä. Helppohan se täällä lakeuksilla on juosta..

lauantai 9. heinäkuuta 2011

Uusi ohjelma

No niin, tänään mä sitten sain sen aikaan. Nimittäin uuden ohjelman! Oon koonnu sen syyskuun loppuun eli maratoniin asti. En laita sitä nyt kokonaan tähän, mutta yritän nyt aloittaa "hiljaa hyvä tulee" -tyylillä ja kun pääsen vauhtiin, niin loppu tuleekin maratonkoulun ohjelmasta. Mähän en ehtinyt sitä ohjelmaa ees kunnolla toteuttamaan talven jalkaongelmien takia. Tein ohjelman mansikoiden kera (kiitos vinkistä Laura!) ennen lenkille lähtöä, etten innostuisi onnistuneesta (toivottavasti onnistuneesta!) lenkistä liikaa. ;D


Torstaisella kävelylenkillä juoksin parisataa metriä, ja totesin pystyväni juoksemaan ilman heti ilmestyvää kipua. Tänään oli vuorossa puolisen tuntia peruskestävyyttä. Mittari näytti +28 astetta ja yhtään ei tuullut, ei pienen pientä virettäkään. Tässä alku- ja lopputilanne vain puolen tunnin rauhallisen lenkin jälkeen. Hiki:


Mutta hei, mä juoksin helteessä. Ja mä inhoan sitä, mutta se onnistui. Ja mikä tietenkin kaikkein parasta, mä pystyin juoksemaan kivuitta. Vähän polvessa oli pieniä tuntemuksia, mutta aattelin lenkillä, etten välttämättä siihen kiinnittäisi mitään huomiota, jos ei olisi taukoa alla ja kuulostelisi jalkoja tarkkaan. Eli ts. juoksin kivuitta! Kahden viikon täyslepo juoksusta on tehnyt tehtävänsä. Syke oli vähän korkealla, mutta mitäpä tuosta. Paljon vähemmissä vaatteissa ei enää viittis juosta. Oli muuten ekaa kertaa päällä viime viikolla ostamani juoksutoppi, tosi kivan tuntuinen ja tukeva. Ensimmäinen omistamani juoksutoppi, kyllä näillä helteillä hihat saa unohtaa, lyhyetkin.
5,04km, 32:44min, 6:29 min/km, keskisyke 156, maxsyke 171.

Juoksun jälkeen pohkeille ja säärille pintapuudutus: suihkussa lopuksi 20 sekunttia lämmintä + 20 sekunttia niin kylmää kuin hanasta tulee. Tätä vuorotellen, molempia 4-5 kertaa ja viimeisenä kylmä. Loistavaa!

Mietin muuten tuossa, että kalliiksi tulee tämä jalkojen hoitamattomuus. Maratonista on 6 viikkoa ja mä oon käyny sen jälkeen hierojalla neljä kertaa ja kaksi kertaa LPG-hoidossa. Yhteensä noihin on menny rahaa 267 euroa.. Huh.

Mua kyseltiin ens vuoden Jukolaan viestiin. :) Ja nimenomaan Jukolan viestiin, ei Venlojen.. Ja vähän kuin lupauduin. Oon nuorena harrastanu suunnistusta, mutta en oo suunnistanu vuosiin. Pitäis mennä iltarasteille..

tiistai 5. heinäkuuta 2011

Suffeli Puffit tauolle

Juuri tällä hetkellä vieressäni on tällainen pussi. Mun lempikarkkeja, jos irtokarkkeja ei oteta huomioon.


Mä syön paljon karkkia. Toki 500 gramman irttissäkit ovat pienentyneet kolmeensataan, mutta nekin ovat vielä aivan liian isoja. Pienempikin määrä tyydyttää hiilarihimon. Mun tulee ostettua monesti kaupasta karkkia ihan vain ex tempore. Tai sitten mä lähden kauppaan vain karkin takia. Monesti ison pussin ostan, kun joku asia harmittaa. Vähän kuin lohdutukseksi.

Mä oon päättäny panostaa tervellisempään ruokavalioon, ja jättää karkit, sipsit, jäätelöt ja keksit tauolle. Sipsit, keksit ja jäätelöt tulee siksi, etten vain korvaisi karkkeja millään muulla kalori- ja hiilaripommeilla. Taukoa kestää syyskuun alkuun, eli puolimaratoniin asti. Tämä ei todellakaan oo mikään pikku juttu, en pääse helpolla. Mutta tämä on samalla kokeilu, eli kuinka paljon tämä näkyy mun kropassa, kun ei tule tuhansia ylimääräisiä kaloreita viikossa. :) Jos ja kun mä tähän pystyn, niin lupaan itelleni jonkun palkinnon. En vaan tiedä vielä minkä. Nopeamman ajan puolikkaalla ja maratonilla. ;D

Sunnuntaina kävin vanhemman koiran kanssa pitkällä kävelylenkillä (1h 51min), ja sitten pojan ja pennun kanssa rauhallisella lyhyemmällä kävelyllä (55min) ja sen jälkeen vielä reilun tunnin pyörälenkillä. Mukavasti siis tuli liikuttua juoksutauosta huolimatta. Tänään kävin hierojalla, ja penikat eivät hierojan mukaan enää vaivaa. Ainoastaan se pohkeen soleus-lihas on kireä. Huomenna aattelin käydä kokeilemassa rauhallista ja lyhyttä juoksua. Toivottavasti jalka kestää!

Oon lukenut monia triathlon-blogeja, varsinkin nyt Kiskon kisan jälkeen. Hitsi, että on sitten mielenkiintoinen ja todellista kuntoa vaativa laji! Voin sanoa, että kyllä muakin kiinnostaisi, jos en olisi niin huono uimari. ;D

Täytyy vinkata kyllä Triathlonvaimon/Arjan blogiin.. Arja on aikamoinen nainen, nimittäin osallistuu sunnuntaina Ironman-kisaan Sveitsissä. Tarkoittaa siis 3,8km uintia, 180 kilometrin pyöräilyä ja siihen vielä päälle 42,2km juoksu. Huh! Aatelkaa, mikä kunto. En voisi kuvitellakaan tuollaista määrää uintia ja pyöräilyä ennen maratonin juoksemista. Tsemppiä vain tuhannesti sinne!!

sunnuntai 3. heinäkuuta 2011

Leposyke on tippunut!

Kävin eilen rullaluistelemassa (58:51, 15,77km, avgsyke 129, max 150) yksin, ja ihmettelin matalia sykkeitä. Aattelin, että voisin taas illalla ja yöllä mittailla, että miltä näyttää. Oon aina silloin tällöin laittanut mittarin yöksi muutamiksi tunneiksi (3-6h). Sammutan sen, kun jossain vaiheessa yöllä herään. Haluan sillä nähdä, että miten vaihtelevaa syke on.

Kun laitoin mittarin kiinni ja istuin viitisen minuuttia (1,5 tuntia lenkin jälkeen, tulin vasta klo 22.45 lenkiltä) sängyllä, niin siinä vaiheessa jo huomasin, että sykkeet ovat tippuneet. Mä oon melkoisen palautuneessa tilassa. ;) Nimittäin oon pitänyt leposykkeenä lukua 57, Firstbeatin mukaan se oli 58. Nyt ensimmäisen viiden minuutin keskiarvo oli jo 60. Ja leposykkeeksi sain 50! :)

Ei muuta kuin kuntoa taas kasvattelemaan ja kohti uutta kymmenlukua, eli nelosella alkavaa. Vaikka tuo 50 on mun mielestä jo tosi matala! :)