Ystävänpäiväajelulla

Viime yönä satoi pieni kerros maahan lunta. Sen verran, että mettässä aukeilla paikoilla maa oli valkoinen. Lähdettiin miehen kanssa kahdestaan pienelle pyörälenkille, hämärää oli lähtiessä ja pimeetä palatessa. Pätkä mettässä ja loput kuntoradalla, jossa ei tietenkään ole latuja eikä hiihtäjiä. Kun on pari astetta plussaa, niin ei varpaitakaan palele.

Mukavasta säästä huolimatta kaatumisia voi tapahtua, ja niin tälläkin kertaa. Vauhti tyssäs kuin seinään, kun poljin kolahti kallioon. Kaaduin ja pökkäsin kyynerpääni suoraan miehen renkaan pinnoihin. Auts! Onneks on kovat luut. :D

Mukavaa Ystävänpäivän iltaa tärkeiden ihmisten kanssa! Ilman ystäviä on yksinäistä.