Hitaasti, mutta varmasti?

Nyt on kaksi kuukautta yritetty elää uutta elämää ruokailujen suhteen. Alku lähti lupaavasti liikenteeseen ja paino tippui. Ensimmäinen isompi kompastuskivi oli pitkä hiihto, johon jouduin tankkaamaan. Tuli syötyä enemmän hiilihydraattia, ehkä jopa kulutusta enemmän tuli energiaa, koska en laskenut määriä ja tuli syötyä myös karkkia.

Tämän jälkeen vielä alkoi naisten vaivat, niin hiilarihimo vain jatkui. Oli vaikea tehdä sille stoppia. 8 tai 9 päivää meni siis yhteensä vähän pipariksi, mutta viime viikonloppuna pääsin taas hyvin ruotuun. Olin vielä Porvoossa sen siskon kanssa, joka on yhtä kova syömään karkkia kuin mäkin. ;) Ollaan aikoinaan harrastettu kaikenlaista suklaasta rahkoihin. Matkalla todettiinkin, että normaalisti oltaisiin haettu Makuunista karkkisäkki automatkaksi. Mutta nyt ei haettu, ei ostettu karkkia ollenkaan! :) Ruokapaikkakin valittiin fiksusti! Hyvä me!!

Mikä kevätsää! Tykkään jokaisesta vuodenajasta. On ihanaa, kun tulee lunta, mutta nyt toivon, että enää ei tulisi!

Tänä aamuna puntari näytti 66,1kg. Joka on täsmälleen saman verran kuin ennen Joroisen kisaa viime kesänä, ja täsmälleen saman verran kuin ennen Ilmajoen puolimaratonia syyskuun lopussa. 3,5 kiloa on siis lähteny selkävaivan ja joulun aikoihin kerätyistä nesteistä ja rasvasta. Pituuttahan mulla on vaivaiset 165,5cm. Tai mistä sen tietää, vaikka olisin tuon puoli senttiäkin kutistunu iän myötä. :D Eli onhan tässä vielä varaa kiloja tiputella. Tavoite on sellaset pyöreät 60. Painoin nelisen vuotta sitten 61, mutta nyt mulla on enemmän lihasta kuin silloin. Silloin oli ihan sinut itteni kanssa, joten luulen, että kuutisen kiloa piristää kummasti. Jos ei muuta niin ainakin juoksuvauhtia ees vähän. ;)

Yllättävän paljon oon oppinu itestäni, omista syömisistäni ja mikä vaikuttaa mihinkäkin. Todella tärkeää on syödä päivittäin tarpeeksi hiilihydraattia ja kalorivajetta ei saa päästää liian suureksi, koska sitten se kostautuu seuraavana tai sitä seuraavana päivänä. Eli jos teen kolmen tunnin treenin, niin on myös syötävä sen kulutuksen edestä, tai seuraavana päivänä hiilarit on koko päivän mielessä. Ja joku 200g karkkipussi tyydyttää tuon himon. Mutta nyt on taas yksi ongelma selätetty, tai ennemminkin koettu ja päästy huonon omantunnon saattelemana seuraaviin päiviin. Viikonloppu nimittäin oli todella hyvä, sunnuntai ehkä liian vähilläkin kaloreilla, kun söin vaan 2000 kaloria ja liikuin paljon. Mutta tosiaan maanantaina sitten kostautui.

Tavoitetaulukkoni. Jäljessä ollaan.

Hyvään suuntaan oon kuitenkin menossa. Onhan 66.1 ihan eri lukema kuin 69.6, jossa oli ihan hirveä olla. Nyt täytyy vaan edelleen tsempata, kirjata syömisiä ylös ja olla järkevä! :)