perjantai 10. tammikuuta 2014

Pari ei-toivottua lepopäivää

Keskiviikkona katselin maailmaa yläilmoista, kukkulan päältä. Torstaina lattian rajasta. Keskiviikkona juoksin iloisena Halliskan kuntoradalla. Torstaina makasin surullisena lattialla.

Yksi minuutti, yksi pieni hetki torstaiaamulla töihin lähtiessä, ja koko päivän ja viikonlopun suunnitelmat heitti häränpyllyä. Noidannuoli. :(



Jos tästä voi jotain hyvää hakea, niin ei ole niin paha kuin marraskuussa 2012, jolloin olin monta päivää sairaslomalla. Eilisen olin poissa töistä, mutta kun iltapäivällä pääsin hyvin kävelemään, niin tänään menin töihin. Seisoin koko päivän, tai välillä makasin lattialla, kun seisominen pökkäs tuskanhien pintaan. Ja välillä taas käveleskelin, mutta istunu en ollenkaan. Mutta yllättävän hyvällä mallilla selkä on kuitenkin tänään! Luulen, että ripeä särkylääke+lihasrelaksantti+kauratyyny kombinaatio oli avain rentouttamaan pahimman! Tänään on toki menny särkylääkettä ja yöksi otan taas relaksanttia. Muutama lepopäivä ja eiköhän sitten pääse taas liikkumaan!

Eilen mieli maassa, tänään jo parempi.

4 kommenttia:

  1. Voi harmi voi harmi. Onni onnettomuudessa, että hetkenä jonain nuoli on enää muisto vain. Tsemppiä paranteluun. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Kyllä tää tästä, onneksi! :)

      Poista
  2. Voi ei taas! :( Ja tiiätkö järkytyin, että se oli marraskuussa 2012 viimeksi.. Oisin veikannut, että ehkä puoli vuotta sitten! Mihin tämä aika oikein rientää?
    Paljon paranemisia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No äläpä! Siitä isosta korkkiruuvista on tosiaan yli vuosi. Sen jälkeen oli yks pienempi, joka meni nopeesti ohi. Kiitos, näyttää jo paljon valoisammalta ja liikkumaan pääsee! :)

      Poista