Debyytti lähestyy

Lauantaina olis sitten ensimmäinen triathlonkisani ja voin sanoa, että jännittää. Tai ehkä jopa pelottaa.. Eilinen Aquaplussan yhteistreeni Voimarinteellä tämän jännityksen ja pelon nosti, heh. No ensinnäkin lähdin heti töiden jälkeen ajamaan Sastamalaan ja matkalla tajusin, että mulla ei ole mukana uimalakkia, -laseja eikä nenäklipsiä. Yksi puhelinsoitto, ja Kaitsu ja Tuuli toivat mulle ylimääräiset treeneihin. Nenäklipsiä mulla ei ollu, ja tiesin, että vaikeuksia tulee olemaan. Oon nimittäin joskus kokeillu, ja uinnista ei tullu ilman sitä mitään. Hengitys ilman sitä ei toimi, joko olen vain tyhmä, enkä osaa tai sitten mun röörit on vaan sellaiset, että ei onnistu. Nenän kautta menee vettä sisään, vaikka en hengittäisikään sen kautta. Nenäklipsistä on ollut suuri apu, ja uinti onnistuu.

No nyt ei ollu klipsiä, ja ensimmäinen kunnon avovesiuintitreeni edessä. Riippilänjärven lämpötila oli 15 astetta, eli ei lämmintä, mutta tarkeni. Uinnista vaan ei tullut yhtään mitään, vaikka yritin. Pystyin uimaan aina muutaman metrin, ja sitten stoppi. Sain mahaani varmaan pari litraa järvivettä, vaikka kertaakaan en sitä niellyt. Röyhtäilin sitä koko ajan. Aattelin, että jos en pyöräilyn jälkeen oksenna, niin ihme on. Uinnista ei jääny todellakaan luottava fiilis, ja Kaitsu käskikin mennä klipsin kanssa vielä ennen lauantaita uimaan, ettei jää mitään pelkoa/paniikkia.

Lauantaina sprintin startti on klo 11, puolimatkan klo 12 ja perusmatkan klo 14. Porukkaa ei onneksi ole kovin paljon yhtäaikaa uimassa, joten isoimmilta yhteenotoilta toivottavasti vältytään. Vaikka sprintti matkana on kamala, niin oon tosi tyytyväinen, että uintimatka on nyt vain 300 metriä. Yhtään pitempään ei olis nyt paukkuja.

Starttiharjoitus. Kuva: Aqua Plus / Tuuli

Uinnin jälkeen käytiin pyöräilemässä. Reitti oli enimmäkseen lauantain kisan reittiä, ja helpoimmasta päästä pyöräily ei tule olemaan. Mäkiä, isojakin, löytyy. Lopuksi juostiin purtsilla, josta pieni pätkä juostaan lauantaina. Juoksukaan ei kuulemma oo helppo. Että ei sitä helpointa kisaa itelleen ole valinnut.

Sanoinkin eilen, että tavoite olisi saada oman tasoinen onnistunut kisa ilman ylimääräisiä häsläyksiä vaihdoissa ym. Niin, että voisi olla tyytyväinen suoritukseensa. Vauhti on sitten mikä on, se ei tule olemaan lauantaina edes pääasia. Kun nyt ensin ees uinti onnistuisi..

Tämä tavoite ilman häsläyksiä tuli uniin. Olin kisapaikalla ajoissa, mutta kuitenkin startin tapahtuessa en ollut valmis. Huusin vielä jollekin, että viekää se mun pyörä paikoilleen. Laitoin kuitenkin kellon päälle, kun muut starttas, koska siitähän munkin aika laskettaisiin. Kun pääsin starttaamaan, niin ketään ei ollut enää vedessä. Ensin piti uida 50 metriä, jonka jälkeen juosta joku 100 metriä, ja laskea liukumäkeä pitkin järveen. Sen jälkeen oltiin lopullisella reitillä. "Ainoana kisaajana" tuli kuitenkin kovasti kannustusta. :D En muista kuinka uinti meni, ja vaihtoon tullessa kello herätti. Näin jäi kesken uneni kisa. Alku oli ainakin hankala, toivottavasti lauantaina on paljon helpompaa!! ;D