Taukoja treenaukseen

Oon taas puoliflunssaisena, kurkku on kipeä ja tukkoinen olo. Juuri maaliskuun ja huhtikuun alussa sairastin mahataudin. Siis kaksi kertaa kuukauden sisään, ehdottomasti uusi ennätys! Ikävä sellainen. Ensimmäinen mahatauti kesti monta päivää, toinen oli päivän tyhjennys. Harmittaa, että treenaus on tällaista pätkittäistä. Aina kun pääsee hyvään vauhtiin, niin tulee jotain ongelmia.

Olin juoksutauolla marraskuusta tammikuuhun, kun oikea reiteni kipuili. Kipua oli vaikea paikallistaa, välillä tuntui etureidessä, välillä enemmän ulkosyrjällä ja välillä sisäsyrjällä. Lopuksi kipu säteili jo polven allekin. En pystynyt enää ottamaan juoksuaskelta ollenkaan. Kävin jalan kanssa yleislääkärillä, työfysioterapeutilla, osteopaatilla/kiropraktikolla ja fysiatrilla. Diagnooseja tuli: itb, välilevyn pullistuma selässä ja nelipäisen reisilihaksen revähdys. Muutamien viikkojen lepo ei auttanut. Joulukuussa ostin uudet suksetkin, kun edelliset oli 16 vuotta vanhat luistelusukset, joita olin käyttäny aikoinaan hiihtosuunnistuksessa. Kuluneet siis. Ostin perinteisen sukset, ja hiihdin, koska se ei kipua aiheuttanut. Tammikuun alussa sain tehtyä kahden kilsan kivuttoman juoksulenkin, sitten viiden kilsan ja siitä se taas lähti. Helmikuussa rinnalla oli vielä hiihtoa, mutta pikku hiljaa yritin päästä takaisin hyviin juoksumääriin. Sainkin 60 ja 70 kilsan juoksuviikotkin kasaan, 70 oli uusi ennätys!

Maaliskuun lopussa alkoi puolestaan vasen reisi kipuilla ihan samalla tavalla kuin oikea marraskuussa. Ohjelmassa oli perjantaina vk-lenkki: 15 min lämmittely + 50min vk + 15 min verryttely. En ehtinyt perjantaina, joten tein lenkin lauantaina illalla. Oli paikoin mustaa jäätä, joten aattelin tiputtaa sykkeitä kymmenellä pykälällä, anaerobisen kynnyksen (180) tietämiltä 170:iin, ja pidentää vauhtiosuutta siitä syystä 10 minsalla ja puolestaan lyhentää verryttelyt 10 minsaan. Näin kokonaisaika pysyisi 80 minuutissa. Viikko oli suht rankka, ja sunnuntaille oli merkitty vielä kevään toinen ylipitkä lenkki. Mä tyhmänä lähdin lenkille sunnuntaiaamuna. Vk siis la iltana, ja su aamuna ylipitkä, ei paljon päätä pakottanu. Lähtiessäni lenkille jalat oli vähän väsyneet, ja aattelin lyhentää lenkkiä tarvittaessa. Tuntui ihan hyvältä, ja aattelin, että tuleepa ainakin kunnon maratontreeni, kun väsyneillä jaloilla juoksee. 2,5 tunnin lenkki tuli tehtyä ja pari päivää myöhemmin huomasin, että reidessä tuntuu normaalia enemmän. Parin päivän päästä huomasin, että kipu on ihan samanlaista kuin toisessa jalassa loppuvuodesta.

Kun olin taas kolme viikkoa miettiny, että mikä jalassa oikein on, kävin fysioterapeutilla. Kävin vähän lenkillä, mutta en paljon, etten saisi jalkaa kuitenkaan samaan pisteeseen kuin mihin toisen jalan marraskuussa sain. Fyssari tutki askelluksen, jalkojen pituuseron, lantion jne.. Kaikki näytti hyvälle. Sitten oli vuorossa lonkankoukistajat, joita kukaan ei ollut tutkinut ennemmin. Ne olivatkin älyttömän kireät molemmat, mutta kipeän jalan koukistajat vielä kireämmät. Fyssari sanoi, että siellä on varmaan lisäksi joku hermo välissä, mikä säteilee kivun reiteen. Jos tämä on syy, niin sehän on helppo syy! Venyttelyillä saisin pidettyä lonkankoukistajat kunnossa, kun vaan ensin saan jalan kuntoon. Kukaan ei ollu vaan ennemmin niitä tutkinut ja mulla ei ollu itellä aavistustakaan, että ongelma voisi olla niissä.. Ja tällaisen ongelman takia tuli parin kuukauden taukokin juoksuun. :/

Uskalsin lenkille, eikä tarvinnu miettiä mahdollisia lisäongelmia. Ei muuta kuin venyttelyä, ja ennen lenkkiä lämpögeeliä jalkaan ja särkylääkettä napaan. Näin olen mennyt nyt muutaman viikon, ja oon venytelly enemmän kuin koskaan. Nyt pystyn tekemään lenkin ilman särkylääkettä, mutta ei se oikein kivalta tunnu, joten vielä on tekemistä, että saan jalat kokonaan kuntoon.

Eilen Seinäjoella järkättiin Teron Kymppi, johon olin ilmoittautunut. Olisin vähän halunnu availla jalkoja ensi viikonlopun puolimaratonia varten, ja muutenkin testannut, että mihin vauhtiin musta olisi. Maaliskuussa tein nimittäin yhden 10km vk-lenkin 5:30 min/km vauhdilla, joten periaatteessa mun olisi pitänyt pystyä parempaan aikaan kuin viime syksynä ekalla kympilläni. Jätin kuitenkin kisan välistä tän kurkkukivun takia. Toivottavasti ens lauantaina oon juoksukunnossa!